Gripsholmin linna

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gripsholmin linna

Gripsholmin linna (ruots. Gripsholms slott) sijaitsee pienehkössä Mariefredin kaupungissa Strängnäsin kunnassa Södermanlandin maakunnassa, Mälarenjärven saaressa Ruotsissa. Linnan rakennutti kuningas Kustaa Vaasa vuonna 1537. Rakennusmestarina oli saksalainen Henrik von Cöllen.

Bo Joninpoika Grip rakennutti linnan alueelle alun perin linnakkeen vuoden 1380 tienoilla. Nykyinen linna on nimetty linnakkeen mukaan. Kuningatar Margareeta osti linnan Bo Joninpojan jälkeläisiltä 1400-luvun alussa. Se siirtyi 1400-luvun loppupuolella Sten Sturelle, joka lahjoitti sen 1498 perustamalleen kartusiaaniluostarille. Kustaa Vaasa takavarikoi 1526 linnakkeen luostarilta itselleen. Vuonna 1537 hän ryhtyi rakentamaan paikalle uutta linnaa, joka otettiin juhlallisesti käyttöön 1544, tosin keskeneräisenä.

Gripsholmin linnaa käytettiin moneen otteeseen vankilana. Eerik XIV piti veljeään Juhanaa ja tämän puolisoa Katariina Jagellonicaa vankeina Gripsholmissa 1563–1567. Kunigas Sigismund on syntynyt Gripsholmissa. Juhana III puolestaan sulki Eerikin ja tämän puolison Kaarina Maununtyttren Gripsholmiin vuosiksi 1571–1573. Myös Kustaa IV Aadolf oli joitakin kuukausia vankina Gripsholmissa tultuaan syöstyksi valtaistuimelta 1809.

Gripsholmia käytettiin myös asuntolinnana. Kaarle IX:n leski Kristiina asui linnassa 1600-luvun alussa ja Kaarle X Kustaan leski Hedvig Eleonoora 1600-luvun loppupuolella. Hedvig Eleonoora uudisti linnaa perusteellisesti. Kustaa III ja Kustaa IV Aadolf käyttivät linnaa ajoittain asuntonaan. Kustaa III suunnitteli linnaan suuria uudistuksia, mutta niistä vain muutamat, kuten teatteri ja valtiollinen viinanpolttimo, toteutuivat.

Kuningas Oskar II:n suojeluksessa perustettiin vuonna 1889 yhdistys, joka otti tehtäväkseen palauttaa Gripsholmin linna Hedvig Eleonooran uudistuksia edeltäneeseen asuun. Entisöintityöt valmistuivat 1903.

Gripsholmin linna on museona. Vuodesta 1822 linnassa on ollut Ruotsin valtion muotokuvakokoelma, jossa nykykyään on noin 4 500 teosta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • C. J. Gardberg ja P. O. Welin: Suomen keskiaikaiset linnat. Otava, 1993.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gripsholmin linna.