Rohtokoisio

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rohtokoisio
Ashwagandha (Withania somnifera).jpg
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Solanales
Heimo: Koisokasvit Solanaceae
Suku: Koisiot Withania
Laji: somnifera
Kaksiosainen nimi
Withania somnifera
(L.) Dunal
Alalajit
Withania somnifera obtusifolia
Withania somnifera somnifera
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Rohtokoisio Wikispeciesissä

 Commons-logo.svg Rohtokoisio Commonsissa

Rohtokoisio (Withania somnifera) on koisokasveihin kuuluva monivuotinen kasvi. Sen muita nimityksiä ovat esimerkiksi ashwagandha ja Intian ginseng. Rohtokoisio tunnetaan erityisesti lääkekasvina. Sillä on jo yli 3000 vuoden historia perinteisessä intialaisessa lääkinnässä eli ayurvedassa. Sitä on käytetty pitkään myös perinteisessä persialais-arabialaisessa lääkinnässä eli unanissa ja perinteisessä tamililaisessa lääkinnässä eli siddhassa. Rohtokoisio on saanut myös paljon tieteellistä huomiota. Tutkimuksissa rohtokoisiolla on todettu olevan muun muassa lukuisia aivojen ja hermoston toimintaa edistäviä vaikutuksia.[1][2]

Rohtokoisiolla on kaksi tunnettua alalajia, Withania somnifera obtusifolia ja Withania somnifera somnifera.[3]

Etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rohtokoision latinankielinen lajinimi somnifera tarkoittaa ”unta tuovaa” tai ”narkoottista”.[4] Sanskritinkielinen nimitys, ashwagandha, oletettavasti tarkoittaa hevosen hajua, mikä viittaa joko kirjaimellisesti rohtokoision vahvaan hevosta muistuttavaan tuoksuun tai sen kykyyn antaa käyttäjälleen ”hevosen voimat”.[5] Intian ginseng puolestaan viitannee kiinalaisessa lääketieteessä käytettyyn ginsengiin, jonka väitetyissä lääkinnällisissä ominaisuuksissa on paljon yhtäläisyyksiä rohtokoision vastaaviin.[6]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verholehdet ympäröivät rohtokoision marjoja.

Rohtokoisio on ainavihanta 50 – 200 cm korkea pensaskasvi. Sen varsi on pysty ja tiheän karvan peittämä. Lehdet puolestaan ovat karvattomia, ehytlaitaisia ja muodoltaan soikeita. Rohtokoisio kukkii ja tuottaa marjoja marras-helmikuussa. Sen kukat ovat ulkonäöltään vaatimattomia; niiden väri vaihtelee vihertävästä kalvakan keltaiseen ja ne muodostavat lyhytlapakkoisia terttumaisia kukintoja. Marjat ovat pallomaisia ja väriltään oranssinpunaisia. Ne kypsyvät verholehtien suojaamina.[7] Rohtokoision juuri on paksu, suippo ja vaaleanruskea.[8]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rohtokoisiota tavataan luontaisesti subtrooppisen vyöhykkeen kuivilla alueilla[9] Intian niemimaalla, Etu-Aasiassa ja Afrikassa sekä jonkin verran myös eteläisessä Euroopassa, lähinnä Kreikassa, Italiassa ja Espanjassa.[10]

Viljely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rohtokoisiota viljellään pääasiassa Intiassa, jossa sen arvioitu vuotuinen tuotanto on yli 8000 tonnia.[11] Rajasthan, Punjab, Haryana, Uttar Pradesh, Gujarat, Maharashtra ja Madhya Pradesh ovat merkittävimpiä rohtokoisiota tuottavia osavaltioita Intiassa.[9]

Siemenet kylvetään yleensä kesä-heinäkuussa. Viljelysmaaksi soveltuu parhaiten hiekkainen savimaa tai vaalea lateriitti, jonka pH on 7,5 – 8,0. Rohtokoisio vaatii kuivan kauden kasvunsa aikana, mutta myös lopputalveen sijoittuvat sateet ovat sille eduksi, sillä ne edistävät juurten oikeanlaista kehitystä. Paras viljelylämpötila on 20 – 35 ºC. Kasvia voidaan viljellä jopa 600 – 1200 metrin korkeudessa.[11]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteinen lääkinnällinen käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rohtokoision juurta ja lehtiä hyödynnetään lääkinnällisesti.

Ayurvedassa rohtokoisiosta on käytetty yleensä juurta ja lehtiä. Perinteisesti sitä on pidetty erityisesti hermostoa uudistavana ja vahvistavana. Lisäksi sen väitetään olevan voimakas lemmenrohto ja sillä uskotaan olevan rauhoittavia, nuorentavia, oppimista ja muistia parantavia sekä pitkän iän takaavia ominaisuuksia. Ayurvedassa sen avulla on hoidettu myös muun muassa geriatrisia ongelmia, kroonista väsymystä, nestehukkaa, heikkoja luita, irtoavia hampaita, janoa, kuihtumista, lihasjännitystä, loistartuntoja, kuumetta, kasvaimia, tuberkuloosia, mätäpaiseita, reumatismia ja muistinmenetystä.[1][2]

Ruoanvalmistuksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rohtokoision marjoja voidaan käyttää juoksutteen korvikkeena juustonvalmistuksessa.[1]

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hermosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rohtokoisiolla on monia aivojen ja hermoston toimintaa edistäviä vaikutuksia. Se edistää kognitiota ja muistia erityisesti muistihäiriöisillä lapsilla ja vanhuksilla sekä henkilöillä, joilla on muistivaikeuksia päävamman tai pitkittyneen sairauden seurauksena. Se myös ehkäisee hermoston rappeutumista esimerkiksi Parkinsonin taudissa, Huntingtonin taudissa ja Alzheimerin taudissa. Gamma-aminovoihappoa jäljittelevien vaikutustensa vuoksi rohtokoisiolla on kyky edistää hermosolujen tuojahaarakkeiden muodostamista. Se on myös anksiolyytti eli sillä on ahdistusta ja stressiä lievittäviä vaikutuksia.[2][12]

Kilpirauhanen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rohtokoisio saattaa lisätä tyroksiinin eritystä elimistössä, mikä voi aiheuttaa kilpirauhasen liikatoimintaa tai pahentaa sitä. Toisaalta rohtokoisiota voi tämän vuoksi olla mahdollista hyödyntää kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidossa.[13][14]

Muita terveysvaikutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rohtokoisiolla, erityisesti sen lehdillä, on osoitettu olevan merkittäviä antioksidanttisia ja antibakteerisia ominaisuuksia.[6][15] Sen tulehduksia ja niveltulehduksia ehkäisevistä ominaisuuksista on puolestaan huomauttu olevan hyötyä nivelreuman ja nivelrikon hoidossa.[2] Rohtokoision on myös huomattu voivan parantaa fyysistä suorituskykyä ja kardiovaskulaarista kestävyyttä.[16][17]

Rohtokoision mahdollisia hyötyjä stressiperäisten häiriöiden, neurologisten häiriöiden ja syöpien hoidossa on pyritty selvittämään, mutta niiden osalta tarvitaan vielä laajempia tutkimuksia.[2]

Eläinkokeissa sen on huomattu myös ehkäisevän stressin aiheuttamia mahahaavoja sekä hiilitetrakloridin aiheuttamia maksavaurioita ja kuolleisuutta. Rotilla sen huomattiin myös lievittävän kipua.[2]

Haittavaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuret annokset voivat aiheuttaa keskenmenon, ripulia, vatsavaivoja ja oksentelua. Rohtokoision käyttöä ei suositella yhdessä rauhoittavien lääkkeiden ja muiden anksiolyyttien kanssa.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Mirjalili, Mohammad Hossein et al: Steroidal Lactones from Withania somnifera, an Ancient Plant for Novel Medicine. Molecules, 3.7.2009, 14. vsk, nro 7. doi:10.3390/molecules14072373. ISSN 2373-2393. Artikkelin verkkoversio Viitattu 5.2.2017. (englanniksi)
  2. a b c d e f Singh, Narendra et al: An Overview on Ashwagandha: A Rasayana (Rejuvenator) of Ayurveda. African Journal of Traditional, Complementary and Alternative Medicines, 2011, 8. vsk, nro 5, s. 208-213. doi:10.4314/ajtcam.v8i5S.9. Artikkelin verkkoversio Viitattu 6.2.2017. (englanniksi)
  3. Catalogue of Life: 30th January 2017 ITIS. Viitattu 13.2.2017. (englanniksi)
  4. Latin Word Lookup: somni Latin Dictionary and Grammar Aid. University of Notre Dame. Viitattu 5.2.2017. (englanniksi)
  5. Engels, Gayle; Brinckmann, Josef: Ashwagandha. HerbalGram, 2013, nro 99, s. 1-7. American Botanical Council. Artikkelin verkkoversio Viitattu 5.2.2017. (englanniksi)
  6. a b Alam, Nadia et al: Methanolic extracts of Withania somnifera leaves, fruits and roots possess antioxidant properties and antibacterial activities. BMC Complementary and Alternative Medicine, 7.10.2012, 12. vsk, nro 175. International Society for Complementary Medicine Research. doi:10.1186/1472-6882-12-175. Artikkelin verkkoversio Viitattu 6.2.2017. (englanniksi)
  7. Withania somnifera Database of Medicinal and Aromatic Plants in Rajasthan. 2016. Birla Institute of Scientific Research. Viitattu 5.2.2017. (englanniksi)
  8. Ashwagandha: Withania somnifera (Linn.) Dunal Family – Solanaceae (PDF) National Medicinal Plants Board. 24.12.2008. Government of India, Ministy of Ayush. Viitattu 5.2.2017. (englanniksi)
  9. a b c Umadevi, M. et al: Traditional And Medicinal Uses of Withania Somnifera. The Pharma Innovation, 2012, 1. vsk, nro 9, s. 102. ISSN 2277-7695. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 5.2.2017. (englanniksi)
  10. Withania somnifera (L.) Dunal U.S. National Plant Germplasm System. United States Department of Agriculture. Viitattu 5.2.2017. (englanniksi)
  11. a b Singh Verma, P.P.; Singh, Ananad: Scientific Cultivation of Ashwagandha (Withania somnifera). Jigyasa-2014, 2014. CSIR-Central Institute of Medicinal & Aromatic Plants. Artikkelin verkkoversio Viitattu 5.2.2017. (englanniksi)
  12. Chandrasekhar, K.; Kapoor, Jyoti; Anishetty, Sridhar: A Prospective, Randomized Double-Blind, Placebo-Controlled Study of Safety and Efficacy of a High-Concentration Full-Spectrum Extract of Ashwagandha Root in Reducing Stress and Anxiety in Adults. Indian Journal of Psychological Medicine, 2012, 34. vsk, nro 3, s. 255-262. South zone branch of the Indian psychiatric society. doi:10.4103/0253-7176.106022. Artikkelin verkkoversio Viitattu 6.2.2017. (englanniksi)
  13. Gannon, Jessica M.; Forrest, Paige E.; Chengappa, K. N. Roy: Subtle changes in thyroid indices during a placebo-controlled study of an extract of Withania somnifera in persons with bipolar disorder. Journal of Ayurveda and Integrative Medicine, 2014, 5. vsk, nro 4, s. 241-245. doi:10.4103/0975-9476.146566. Artikkelin verkkoversio Viitattu 6.2.2017. (englanniksi)
  14. Ehrlich, Steven D.: Thyroiditis Complementary and Alternative Medicine Guide. University of Maryland Medical Center. Viitattu 6.2.2017. (englanniksi)
  15. Mehrotra, Vidhi et al: Antioxidant and antimicrobial activities of aqueous extract of Withania somnifera against methicillin-resistant Staphylococcus aureus. Journal of Microbiology and Biotechnology Research, 2011, 1. vsk, nro 1, s. 40-45. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 6.2.2017. (englanniksi)
  16. Sandhu, Jaspal S. et al: Effects of Withania somnifera (Ashwagandha) and Terminalia arjuna (Arjuna) on physical performance and cardiorespiratory endurance in healthy young adults. International Journal of Ayurveda Research, 2010, 1. vsk, nro 3, s. 144-149. Department of AYUSH, Govt. Of India. doi:10.4103/0974-7788.72485. Artikkelin verkkoversio Viitattu 6.2.2017. (englanniksi)
  17. Shenoy, Shweta et al: Effects of eight-week supplementation of Ashwagandha on cardiorespiratory endurance in elite Indian cyclists. Journal of Ayurveda and Integrative Medicine, 2012, 3. vsk, nro 4, s. 209-214. Artikkelin verkkoversio Viitattu 6.2.2017. (englanniksi)