Ginseng
| Kiinanginseng[1] | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Apiales |
| Heimo: | Araliakasvit Araliaceae |
| Suku: | Ginsengit Panax |
| Laji: | ginseng |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Panax ginseng |
|
| Katso myös | |
Ginseng (Panax ginseng, nähdään myös virheellisessä kirjoitusasussa gingseng) on viime vuosina länsimaissakin suosiota saanut aasialainen rohdoskasvi. Kasvin täsmällisiä suomenkielisiä nimiä ovat kiinanginseng ja kiinanginsengjuuri.[2]
Ginsengiä käytetään yleiskuntoa vahvistavana luontaislääkkeenä eli adaptogeenina. Perinteisen kiinalaisen lääketieteen mukaan ginsengjuurta käytetään muun muassa lisäämään Jing-energian kiertoa kehossa, parantamaan mieskuntoa sekä sairauden jälkeistä heikkoutta ja estämään vanhuudenheikkoutta.
Panax ginseng -juurta on kahdenlaista:
Valkoista ginsengiä kasvatetaan neljästä kuuteen vuoteen, sitten juuri kuoritaan ja kuivatetaan auringossa, jolloin vesipitoisuus laskee 12 prosenttiin tai alemmaksi.Valkoisessa ginsengissä on käsittelyn johdosta luultavasti vähemmän lääkeaineellista sisältöä.[lähde? ] Auringossa kuivattaminen muuttaa juuren värin kelta-valkoiseksi.
Punainen ginseng poimitaan kuusivuotiaana. Sitä ei kuorita, ja se keitetään. Keittäminen antaa juurelle punertavan värin, josta nimi johtuu. Keittäminen ei vahingoita niin paljoa ginsengin parantavia ainesosia.[lähde? ] Keittämisen jälkeen juuri kuivatetaan.
Ginsengjuuren kuljettaminen Suomeen on kiellettyä, koska se luokitellaan vahvaksi lääkeaineeksi, mutta uutteena tai jauheena kuljettaminen on sallittua, ja sitä käytetäänkin esimerkiksi piristävänä ainesosana teessä, virvoitus- ja energiajuomissa sekä myös joissain suihkugeeleissä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sticher, O.: Getting to the root of ginseng 1998. e American Chemical Society.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.
- ↑ Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet. viitattu 1.3.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ITIS: Panax ginseng (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Panax ginseng (englanniksi)
- Flora of China: Panax ginseng (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Panax ginseng (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)