Robert Redford

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Robert Redford
Robert Redford vuonna 2012.
Robert Redford vuonna 2012.
Syntymäaika 18. elokuuta 1936 (ikä 82)
Syntymäpaikka Santa Monica, Kalifornia, Yhdysvallat
Oikea nimi Charles Robert Redford Jr.
Ammatti näyttelijä, ohjaaja ja tuottaja
Palkinnot
  • Parhaan ohjauksen Oscar-palkinto 1981
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Charles Robert Redford Jr. (s. 18. elokuuta 1936 Santa Monica, Kalifornia) on yhdysvaltalainen näyttelijä, elokuvaohjaaja ja tuottaja.

Redford on näytellyt yli viisikymmentä vuotta kestäneellä urallaan kymmenissä elokuvissa, joista tunnetuimpia ovat esimerkiksi Butch ja Kid – auringonlaskun ratsastajat (1969), Valtapeli (1972), Parhaat vuotemme (1973), Puhallus (1973) ja Presidentin miehet (1976). Redford on ohjannut yhdeksän elokuvaa, ja hän voitti parhaan ohjauksen Oscarin esikoisohjauksellaan Tavallisia ihmisiä (1980).

Redford tunnetaan näyttelijänä poikamaisen hyvästä ulkonäöstään ja monipuolisista roolitöistään sekä ympäristö- ja poliittisesta aktivismistaan ja indie-elokuvia tukevien Sundance Instituten ja Sundancen elokuvajuhlien perustamisesta.[1]

Varhainen elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Robert Redford syntyi 18. elokuuta 1936 Santa Monicassa Kaliforniassa. Hänen isänsä oli maitomies ja myöhemmin öljy-yhtiön kirjanpitäjä. Hänen äitinsä harrasti lukemista ja elokuvia. Nuorena Redford oli hyvä juoksija sekä tenniksen ja amerikkalaisen jalkapallon pelaaja. Hänet erotettiin usein työpaikoistaan, ja hänet pidätettiin muutaman kerran pikkurikoksista.[2]

Redford valmistui Van Nuysin lukiosta vuonna 1954 ja pääsi Coloradon yliopistoon baseball-stipendillä. Hän ei kuitenkaan menestynyt yliopistossa urheilijana vaan juopotteli ja keskeytti opintonsa tai erotettiin. Sen jälkeen hän muutti Eurooppaan opettelemaan taiteilijaksi. Hän eli Pariisissa opiskelijaelämää ja palasi Yhdysvaltoihin poliittisesti tiedostavampana.[2]

Näyttelijän ja ohjaajan ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Redford meni naimisiin vuonna 1958 ja muutti New Yorkiin, missä hän opiskeli suunnittelua Pratt Institutessa ja sen jälkeen näyttelemistä American Academy of Dramatic Artsissa. Hän esiintyi ensimmäisen kerran Broadwaylla vuoden 1959 komediassa Tall Story. Sitä seurasi uusia teatterirooleja, kunnes hän teki läpimurtonsa pääroolissa Neil Simonin näytelmässä Barefoot in the Park (1963).[2]

Teatterin ohella Redford esiintyi useassa televisioroolissa. Hänen ensimmäinen elokuvaroolinsa oli elokuvassa Yön taistelijat (1962). Elokuvaläpimurtonsa Redford teki Neil Simonin Broadway-näytelmään perustuvassa elokuvassa Paljain jaloin puistossa (1967). Sitä seurasi toinen pääosa menestyselokuvassa Butch ja Kid – auringonlaskun ratsastajat (1969). Seuraavissa elokuvissaan Redford valitsi haastavia rooleja, joista erityisen tärkeä oli poliittisessa draamassa Valtapeli (1972).[2]

Vuonna 1973 Redford näytteli kahdessa menestyselokuvassa, Parhaat vuotemme ja Puhallus, joista jälkimmäisestä hän sai ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan Oscar-ehdokkuutensa näyttelijänä. Redfordin seuraavia elokuvia olivat Kultahattu (1974), Korppikotkan kolme päivää (1975) ja Presidentin miehet (1976).[2]

Redfordin ensimmäinen ohjaustyö oli Tavallisia ihmisiä (1980), josta hänelle myönnettiin parhaan ohjauksen Oscar-palkinto. Hän näytteli 1980-luvulla harvakseltaan, esimerkiksi elokuvissa Voittajan paluu (1984) ja Minun Afrikkani (1985). Hän ohjasi elokuvan Milagron niityt (1988).[2]

1990-luvulla Redford ohjasi perhedraaman Ja keskellä virtaa joki (1992) sekä draaman Quiz Show – tupla ja kuitti (1994), josta hän sai parhaan ohjauksen Oscar-ehdokkuuden. Elokuvassa Hevoskuiskaaja (1998) hän toimi ohjaajana, tuottajana ja pääosan esittäjänä. Hänen roolitöitään 1990-luvulla olivat sen lisäksi esimerkiksi elokuvissa Vain yksi yö (1993) ja Aina lähelläsi (1996).[2]

Redfordin ohjaustöitä 2000-luvulla olivat Bagger Vance – viheriön legenda (2000), Lions for Lambs (2007), Salaliittolainen (2010) ja The Company You Keep – Ikuiset liittolaiset (2012).[2] Niiden jälkeen hän on näytellyt esimerkiksi elokuvissa All Is Lost (2013), Captain America: The Winter Soldier (2014), A Walk in the Woods (2015), Truth (2015), Pete’s Dragon (2016) ja Our Souls at Night (2017).[1] Marraskuussa 2016 Redford kertoi aikovansa lopettaa näyttelemisen mutta jatkavansa vielä ohjaajana.[3] Hän kertoi vuonna 2018 roolinsa elokuvassa The Old Man & the Gun (2018) jäävän hyvin todennäköisesti hänen viimeiseksi näyttelijätyökseen.[4]

Muu toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noustuaan elokuvatähdeksi 1970-luvun alussa Redford puhui julkisesti Utahin ympäristön puolesta, sillä hän omisti siellä paljon maata.[2]

Redford perusti 1980-luvun alussa Sundance Instituten auttamaan ja tukemaan independent-elokuvantekijöitä. Siihen liittyvistä elokuvajuhlista tuli indie-elokuvan tärkein festivaali vuosikymmenien ajaksi.[2]

Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parhaan ohjauksen Oscar-palkintonsa lisäksi Redford on saanut kunnia-Oscarin vuonna 2002.[1] Redfordille myönnettiin vuonna 2016 Yhdysvaltain korkein siviileille myönnettävä kunniamerkki, Presidentin vapaudenmitali.[5]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Redford on ollut kahdesti naimisissa. Hänen vuonna 1958 solmimansa avioliitto Lola Van Wagenenin kanssa päättyi eroon vuonna 1985. He saivat neljä yhteistä lasta. Heinäkuussa 2009 Redford avioitui saksalaisen taidemaalari Sibylle Szaggarsin kanssa.[2][6]

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näyttelijänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohjaajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Robert Redford Encyclopædia Britannica. Viitattu 7.2.2018.
  2. a b c d e f g h i j k Robert Redford Biography Biography.com. A+E Television Networks, LLC. Viitattu 7.2.2018.
  3. Aalto-Setälä, Julia: Robert Redford, 80, aikoo jättää näyttelemisen Iltalehti. 13.11.2016. Viitattu 13.11.2016.
  4. Robert Redford lopettaa näyttelijänuransa – tällainen on Hollywood-legendan viimeinen roolityö Ilta-Sanomat. 7.8.2018. Viitattu 7.8.2018.
  5. Springsteen, De Niro saavat USA:n presidentin mitalin Iltalehti. 17.11.2016. Viitattu 17.11.2016.
  6. Robert Redford Weds Artist in Germany People.com. 15.7.2009. Time Inc.. Viitattu 6.3.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]