Ristimäen hautausmaa (Viipuri)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ristimäen hautausmaa sijaitsee Viipurin keskustan itäpuolella entisen Ristimäen kaupunginosan alueella. Vuonna 1798 perustettu hautausmaa jäi pois käytöstä kaupungin siirryttyä jatkosodan jälkeen Neuvostoliiton haltuun. Nykyään siitä on jäljellä enää pieni alue hautausmaan läntisimmästä osasta, joka sekin on hoidon puutteessa pahoin villiintynyt. Lisäksi lukuisia muistomerkkejä on vuosikymmenten kuluessa vaurioitunut ja hävitetty.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ristimäen hautausmaa sijaitsee pari kilometriä Viipurin keskustan itäpuolella Pietariin johtavan maantien A125 varrella. Se syntyi Sorvalin hautausmaan tapaan, kun Venäjän senaatti oli 1772 kieltänyt kirkkoihin hautaamisen. Molemmat uudet hautausmaat otettiin käyttöön vuonna 1798, mutta joidenkin lähteiden mukaan ensimmäiset hautaukset olisi Ristimäelle tehty jo yhdeksän vuotta aikaisemmin.[1]

Sekä Sorvalissa että Ristimäellä oli katolisia lukuun ottamatta omat alueet kaikille Viipurin eri etnisiä ryhmiä ja uskontokuntia edustaneille asukkaille. Lähimpänä kaupunkia oli ruotsalais-saksalaisen seurakunnan alue ja sen jälkeen tulivat ortodoksien sekä maaseurakunnan hautausmaat. Itäisimpänä oli kaupunkiseurakunnan alue. Myös juutalaisella seurakunnalla ja islaminuskoisilla oli Ristimäessä omat pienemmät hautausmaansa.[1] Vuonna 1936 hautausmaalle valmistui ortodoksinen Kaikkien pyhien kirkko, jonka olivat suunnitelleet arkkitehdit Uno Ullberg ja N. A. Nikulin. Se tuhoutui talvisodan aikana vuonna 1940 neuvostojoukkojen tykistötulessa.[2]

Viipurin taistelun yhteydessä 20. kesäkuuta 1944 hautausmaan ympäristössä käytiin taisteluja kaupunkiin tunkeutuvia neuvostojoukkoja vastaan. Karjalan kannakselle rakennettu sisin puolustuslinja eli VKT-linja kulki Ristimäen hautausmaan keskiosan kautta läheiselle Kelkkalan raviradalle.[3]

Ristimäen hautausmaan läheisyydessä sijaitsee Suomalaisten punakaartilaisten muistomerkki, joka on pystytetty sisällisodan aikana teloitettujen punaisten hautapaikalle.

Ristimäkeen haudattuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ristimäen hautausmaalle on haudattu lukuisia tunnettuja viipurilaisia, kuten suomenkielisen kirjallisuuden isänä pidetty Jaakko Juteini,[4] suurliikemies Juho Lallukka,[5] kirjojenkeräilijä Matti Pohto,[6] keksijä Kyösti Kylälä,[7] aktivisti Artturi Salovaara sekä kauppaneuvos Feodor Sergejeff. Hautausmaalla oli myös useiden varakkaiden kauppiassukujen, kuten Alenevien, Zhavaronkovien, Moskvinien ja Tshusovien, näyttävät sukuhaudat.[2] Monet Ristimäen haudoista ovat aikojen kuluessa hävinneet, eikä esimerkiksi Juteinin hautaa ole etsinnöistä huolimatta löydetty.[4] Joitakin hautamuistomerkkejä on siirretty Suomeen, kuvanveistäjä Emil Wikströmin tekemä Juho ja Maria Lallukan muistomerkki siirretiin Lappeenrannan Vanhalle hautausmaalle vuonna 1986[5] ja Matti Pohdon hautamuistomerkki Kansalliskirjaston puistikkoon Helsinkiin vuonna 1988.[6]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Repo, Leena: ”Hautausmaiden historiaa Viipurissa” Viipurin kaupunki. Viitattu 9.11.2014.
  2. a b Novosjolova, Zinaida: ”Kolme ortodoksista kirkkoa” Viipurin kaupunki. Viitattu 9.11.2014.
  3. Mäki, Onni: ”Asevelvollisena” Salon Seudun Sotaveteraanit. Viitattu 9.11.2014.
  4. a b Suomenkielisen kirjallisuuden isän hauta haussa viipurilaisten ryyppypuistossa 31.5.2010. Yle Häme. Viitattu 9.11.2014.
  5. a b Lallukan hautamuistomerkki Lappeenrannan julkiset veistokset ja muistomerkit. Viitattu 9.11.2014.
  6. a b Rahikainen, Esko: ”Matti Pohto Turun palossa tuhoutuneen kirjallisuuden kokoajana” Kansalliskirjasto-lehti, 4/2007. Viitattu 9.11.2014.
  7. Kyösti Kylälä viimeiseen lepoon Kyösti Kylälän muistolle. Viitattu 9.11.2014.