Kaikkien pyhien kirkko (Viipuri)
Kaikkien pyhien kirkko oli ortodoksinen kirkko Viipurissa Ristimäen kaupunginosassa sijainneella Ristimäen hautausmaalla. Se palveli hautausmaakirkkona.
Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaikkien pyhien kirkon suunnittelivat arkkitehdit Nikodim Nikulin ja Uno Ullberg. Kirkko rakennettiin tiilistä ja rapattiin vaaleaksi. Kirkon rakentamisen rahoitti kauppaneuvos F. I. Sergejeff. Viipurin hiippakunnan piispa Aleksanteri vihki kirkon käyttöön vuonna 1936.
Ulkoasu ja sisustus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tyyliltään kirkko edusti muinaisvenäläistä Novgorodin-Pihkovan alueen tyyliä. Malliltaan kirkko oli kuutio, jonka alttarin puoleisessa päässä oli puolipyöreä apsis ja vastakkaisella seinällä nelikulmainen sisäänkäynti. Kirkkosalin katon keskellä oli yksi iso sipulikupoli, jonka räystästä kiersi kaariaiheinen koristemuuraus. Kirkko muistutti paljon Vammelsuun kirkkoa Uudellakirkolla.
Kaikkien pyhien kirkon ikonostaasi ja muu sisustus olivat peräisin vuonna 1924 lakkautetusta Viipurin Havin kirkosta. Kirkon pinta-ala oli 300 m².
Kohtalo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaikkien pyhien kirkko raunioitui pahoin talvisodassa. Takaisinvaltauksen jälkeen vuosina 1942-1943 suunniteltiin tiilisen rukoushuoneen rakentamista kirkon rauioita hyväksi käyttäen, mutta alueluovutukset jättivät suunnitelman toteuttamatta.
Ristimäen aikaisempi kirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ristimäen hautausmaalla oli ollut ortodoksikirkko jo ennen Kaikkien pyhien kirkon rakentamista. Viipurin pääkirkkoa korjattiin vuosina 1863-1866 ja korjaustöiden ajaksi rakennettiin väliaikainen puukirkko, joka korjaustöiden valmistuttua siirrettiin Ristimäen hautausmaalle. Kirkko vihittiin Jumalanäiti Kaikkien murheellisten ilo-ikonille. Tämä kirkko ryöstettiin ja poltettiin vuonna 1917. Lisäksi vuonna 1918 Ristimäen hautausmaalle valmistui hirsinen Kaikkien pyhien muistolle pyhitetty rukoushuone.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Luovutetun alueen ortodoksiset seurakunnat (Arkistoitu – Internet Archive)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Karjalan ja Petsamon ortodoksiset kirkot ja kirkkotaide, toimittanut Kristina Thomenius ja Minna Laukkanen. Artikkelin kirjoittanut Hanna Kemppi. Etelä-Karjalan taidemuseon julkaisuja 18:1b, Jyväskylä 1997. ISBN 951-785-018-2