Ria Öling
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Syntymäaika | 15. syyskuuta 1994 | ||
| Syntymäpaikka | Vaasa | ||
| Pelipaikka | keskikenttäpelaaja | ||
| Seura | |||
| Seura | FC Rosengård | ||
| Junioriseurat | |||
| 2000–2008 | FC Sport | ||
| 2009–2011 | VIFK | ||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 2009–2011 | VIFK | – | (–) |
| 2012 | PK-35 | 26 | (3) |
| 2012 | → VJS | 5 | (2) |
| 2013 | VIFK | 15 | (19) |
| 2014–2016 | TPS | 23 | (16) |
| 2017 | Santa Teresa CD | ||
| 2017 | TPS | ||
| 2018–2019 | Brøndby IF | ||
| 2019–2020 | Växjö DFF | ||
| 2021– | FC Rosengård | ||
| Maajoukkue | |||
| 2009– |  Suomi TU-20
|
24 | (0) |
| 2015– | Suomi
|
77 | (10) |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 22. joulukuuta 2014.
| |||
Ria Noora Minerva Öling[1] (s. 15. syyskuuta 1994 Vaasa) on suomalainen jalkapalloilija, joka edustaa ruotsalaista FC Rosengårdia[2]. Hän on aiemmin pelannut pääsarjatasolla vantaalaisessa PK-35:ssä ja Turun Palloseurassa sekä ulkomailla espanjalaisessa Santa Teresa CD:ssä,[3] tanskalaisessa Brøndby IF:ssä[4] ja kaudet 2019–2020 ruotsalaisessa Växjö DFF:ssä[2].
Liigaura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Öling aloitti jalkapalloilun vaasalaisessa FC Sportissa jo esikouluikäisenä ja siirtyi vuonna 2009 Vasa IFK:n riveihin, jossa hän esiintyi seuran edustusjoukkueessa Naisten Kakkosessa jo 14-vuotiaana.[5] Kauden 2012 Öling pelasi PK-35, mutta palasi vuoden kuluttua kotikaupunkiinsa Ykköseen nousseeseen VIFK:hon. Joulukuussa 2013 hän teki sopimuksen Turun Palloseuran kanssa.[6]
Vuonna 2013 Öling valittiin Ykkösen pohjoislohkon parhaaksi pelaajaksi.[6] Kaudella 2014 hänet nimettiin kahdesti Naisten Liigan kuukauden pelaajaksi ja kauden päätyttyä Öling valittiin myös Vuoden liigapelaajaksi.[7]
Maajoukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Öling edusti ensimmäisen kerran Suomen ikäkausimaajoukkueita vuonna 2009. Hän oli mukana Suomen joukkueessa vuoden 2013 alle 19-vuotiaiden EM-kilpailuissa[6] sekä vuotta myöhemmin alle 20-vuotiaiden MM-lopputurnauksessa.[8]
Öling valittiin A-maajoukkueen testileirille ensimmäisen kerran marraskuussa 2014,[9] ja ensimmäisen A-maaottelunsa hän pelasi helmikuussa 2015[10]. Helmikuun 2021 loppuun mennessä hän on pelannut 45 naisten maaottelua, joissa hän on tehnyt kahdeksan maalia[11]. Ensimmäisen maaottelumaalinsa hän teki syyskuussa 2015 EM-karsintaottelussa Montenegroa vastaan[10], toisen tammikuussa 2017 Slovakiaa vastaan[12] ja kolmannen kesäkuussa 2017 Kiinaa vastaan.[13] Lokakuussa 2018 Öling teki Kiinassa pelatussa turnauksessa kaksi maalia Thaimaata vastaan.[14] Tämän jälkeen hän on tehnyt maaotteluissa maalin lokakuussa 2019 EM-karsintaottelussa Albaniaa vastaan, maaliskuussa 2020 Kypros Cupin ottelussa Kroatiaa vastaan ja kolme päivää myöhemmin samassa turnauksessa Slovakiaa vastaan.[15][16][17]
Öling kuului Suomen joukkueeseen vuoden 2022 EM-kilpailuissa.[18] Hän on vuoden 2023 loppuun mennessä pelannut 77 naisten maaottelua ja tehnyt niissä kymmenen maalia.[19]
Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Naisten Suomen mestaruus: 2012
- Naisten Suomen Cup: 2012
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ https://www.ratsit.se/19940915-Ria_Noora_Minerva_Oling_Malmo/8NLcD5kV4WNW6XJTea4Fmm84T1b4tsYOJvNBzj2_MSc Öling
- ↑ a b Holma, Joel: Helmareiden pelaaja Ria Öling siirtyy Ruotsin pääsarjassa huippuseuraan: "Hän oli mielestäni Växjön paras pelaaja" 14.12.2020. Yle. Viitattu 18.2.2021.
- ↑ Naisten jalkapallomaajoukkueen Öling palaa TPS:ään 26.5.2017. Yle. Viitattu 26.12.2017.
- ↑ Ahola, Harri: TPS:n Ria Öling siirtyy Tanskaan. Turun Sanomat, 11.1.2018, s. 22.
- ↑ Pelaajaesittely: Ria Öling 25.8.2014. Suomen Palloliitto. Arkistoitu 22.12.2014. Viitattu 22.12.2014.
- ↑ a b c TPS vahvistui kahdella EM-pronssimitalistilla 12.12.2013. Naisten Liiga. Arkistoitu 22.12.2014. Viitattu 22.12.2014.
- ↑ Lod ja Öling parhaat liigapelaajat – myös Platinille palkinto 30.10.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 22.12.2014.
- ↑ Nuoret jalkapallonaiset saavat MM-avauksessa vastaansa menestymään tottuneen Pohjois-Korean 5.8.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 22.12.2014.
- ↑ Öling valittiin naisten A-maajoukkueen leirille 12.11.2014. Pohjalainen. Viitattu 22.12.2014.
- ↑ a b Ria Öling SPL. Arkistoitu 26.12.2017. Viitattu 3.5.2018.
- ↑ Ria Öling SPL. Arkistoitu 26.12.2017. Viitattu 24.2.2021.
- ↑ Naisten maajoukkueelle jälleen hieno voitto 22.1.2017. SPL. Arkistoitu 10.5.2021. Viitattu 26.12.2017.
- ↑ Helmarit kärsi tappion Kiinalle 11.6.2017. SPL. Arkistoitu 8.5.2021. Viitattu 26.12.2017.
- ↑ Helmarit avasi Kiinan turnauksen voitolla 4.10.2018. SPL. Viitattu 19.2.2021.
- ↑ Helmarit jätti Albanian täysin vaille mahdollisuuksia Vaasassa 8.10.2019. SPL. Arkistoitu 24.9.2020. Viitattu 19.2.2021.
- ↑ Helmarit taipui hyvän alun jälkeen Kroatialle 8.3.2020. SPL. Viitattu 19.2.2021.
- ↑ Helmarit päätti Cyprus Cupin komeaan voittoon 11.3.2020. SPL. Arkistoitu 25.7.2021. Viitattu 19.2.2021.
- ↑ Sallinen, Juuso: Helmareille tappio salama-alusta huolimatta vahvan Espanja käsittelyssä Jalkapallon EM. 8.7.2022. Viitattu 6.12.2023.
- ↑ Ria Öling SPL. Viitattu 6.12.2023.
1 Talaslahti | 2 Pikkujämsä | 3 Hyyrynen | 4 Öling | 5 Koivisto | 6 Auvinen | 7 Engman | 8 Ahtinen | 9 Kemppi | 10 Alanen | 11 Heroum | 12 Tamminen | 13 Danielsson | 14 Kollanen | 15 Kuikka | 16 Westerlund | 17 Franssi | 18 Sällström | 19 Sainio | 20 Summanen | 21 Rantanen | 22 Rantala | 23 Korpela | Valmentaja Signeul
|
