Adelina Engman
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Syntymäaika | 11. lokakuuta 1994 | ||
| Syntymäpaikka | Maarianhamina, | ||
| Pelipaikka | Hyökkääjä | ||
| Pituus | 168 cm | ||
| Seura | |||
| Seura | |||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 2009–2014 | 113 | (63) | |
| 2015–2018 | 70 | (12) | |
| 2018–2020 | 13 | (3) | |
| 2020–2021 | 16 | (1) | |
| 2021 | 10 | (0) | |
| 2022–2023 | 37 | (1) | |
| 2024 | 10 | (1) | |
| 2025– | 2 | (0) | |
| Maajoukkue | |||
| 2012– | 91 | (12) | |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 13. helmikuuta 2025.[1]
| |||
Adelina Engman (s. 11. lokakuuta 1994) on suomalainen jalkapalloilija. Hän edustaa Italian Serie A:ssa pelaavaa Comoa. Hän on pelannut vuoden 2024 loppuun mennessä 91 naisten maaottelua ja tehnyt niissä 12 maalia.
A-maajoukkueessa Engman esiintyi ensimmäisen kerran toukokuussa 2012.[2] Hän teki ensimmäisen maaottelumaalinsa helmikuussa 2013 Venäjää vastaan, toisen syyskuussa 2013 MM-karsintaottelussa Itävaltaa vastaan, kolmannen helmikuussa 2014 Skotlantia vastaan, neljännen huhtikuussa 2014 MM-karsintaottelussa Unkaria vastaan, viidennen huhtikuussa 2015 Puolaa vastaan ja kuudennen maaliskuussa 2016 Walesia vastaan. Helmikuussa 2019 hän teki maalin Kypros Cupissa Etelä-Afrikkaa vastaan, helmikuussa 2021 EM-karsinnassa Kyprosta vastaan, syyskuussa 2021 MM-karsinnassa Slovakiaa vastaan, lokakuussa 2021 MM-karsinnassa Irlantia vastaan, huhtikuussa 2022 MM-karsinnassa Georgiaa vastaan ja kesäkuussa 2022 ystävyysottelussa Japania vastaan. Hän pelasi vuoden 2022 EM-kilpailuissa kaksi ottelua avauskokoonpanossa ja oli yhdestä ottelusta sivussa takareisivamman vuoksi[3][4]. Engman valittiin Suomen joukkueeseen EM-kilpailuihin 2025, mutta hän sai ensimmäistä ottelua edeltäneen päivän harjoituksissa takareisivamman ja jäi pois kisoista[5].
Engman on myös pelannut Ahvenanmaan naisten joukkueessa, joka voitti kultaa vuoden 2011 Saarikisoissa.[6] Vuonna 2013 hän pelasi alle 19-vuotiaiden EM-kilpailuissa, joissa Suomi selviytyi välieriin, ja teki turnauksessa yhden Suomen kolmesta maalista[7]. Engman edusti Suomea Kanadassa pidetyissä vuoden 2014 alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa[8].
Kotimaassa Engman edusti Åland Unitedia, josta hän siirtyi kaudeksi 2015 Ruotsin Damallsvenskanissa pelaavaan Kopparbergs/Göteborg FC:hen[9] ja heinäkuussa 2018 ensimmäisenä suomalaisnaisena Englannin pääsarjapelaajana Chelseaan.[10] Chelsea voitti kaudella 2019–2020 liigamestaruuden mutta Engman pelasi loukkaantumisten vuoksi vain kolme ottelua. Kesäkuussa 2020 Engman siirtyi ranskalaisseura Montpellieriin.[11]
Heinäkuussa 2021 Engman siirtyi loppuvuoden ajan kestävällä sopimuksella ruotsalaiseen Växjö DFF-seuraan.[12] Joulukuussa 2021 hän vaihtoi seuraa Ruotsissa tehtyään Hammarby IF:n kanssa kauden 2023 loppuun saakka ulottuvan sopimuksen.[13] Hän voitti Ruotsin-mestaruuden kaudella 2023 mutta oli kauden loppupuolen sivussa nilkkavamman vuoksi. Hänen nilkkansa leikattiin syyskuussa.[14] Kaudeksi 2024 Engman siirtyi Brommapojkarnaan, jossa hän pelasi kaudella 2024 10 ottelua, onnistuen kerran maalinteossa.
Talvella 2025 Engman siirtyi vapaalla siirrolla Italian Serie A:han Comon joukkueeseen.[15]
Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Adelina Engmanin esittely Suomen Palloliiton sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)
- Football.com[vanhentunut linkki]
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ A. Engman Soccerway. Viitattu 17.12.2023. (englanniksi)
- 1 2 Adelina Engman Suomen Palloliitto. Viitattu 17.12.2023.
- ↑ Tulospalvelu: Adelina Engman SPL. Viitattu 17.12.2023.
- ↑ Helmareiden kisat päättyivät tappioon lohkovoittaja Saksaa vastaan 17.7.2022. SPL. Viitattu 17.12.2023.
- ↑ Helmareille raju takaisku – Adelina Engman sivuun viime hetkellä Ilta-Sanomat. 2.7.2025. Viitattu 2.7.2025.
- ↑ International Island Games – Isle of Wight 2011 natwestiowresults2011.com. Viitattu 27.2.2013.
- ↑ http://www.uefa.com/womensunder19/season=2013/teams/team=600042/index.html
- ↑ Adelina Engman FIFA. Arkistoitu 17.8.2014. Viitattu 2.6.2015. (englanniksi)
- ↑ Engman siirtyy Ruotsin pääsarjaan 24.12.2014. Suomen Palloliitto. Arkistoitu 24.3.2016. Viitattu 15.3.2016.
- ↑ Siirtopommi Lontoosta: Helmarien Adelina Engman siirtyy Chelsean riveihin! Ilta-Sanomat. 29.6.2018. Viitattu 30.6.2018.
- ↑ Hyyppä, Emma & Arkko, Simo: Loukkaantumisesta toipunut Adelina Engman siirtyy Chelseasta Ranskaan peliajan perässä: "Kohta on mennyt vuosi ilman yhtäkään ottelua" 16.6.2020. Yle. Viitattu 17.6.2020.
- ↑ Helmarien Adelina Engman ja Nora Heroum löysivät uudet seurat hs.fi.
- ↑ Helmarien luottopelaaja Adelina Engman siirtyy Hammarbyhyn lansi-uusimaa.fi.
- ↑ Hirvonen, Hinni: Adelina Engmanin ja Hammarbyn tiet eroavat 8.12.2023. Yle. Viitattu 17.12.2023.
- ↑ Adelina Engmanin ura jatkuu Italiassa Comon riveissä Yle Urheilu. 2.2.2025. Viitattu 13.2.2025.
1 Talaslahti | 2 Pikkujämsä | 3 Hyyrynen | 4 Öling | 5 Koivisto | 6 Auvinen | 7 Engman | 8 Ahtinen | 9 Kemppi | 10 Alanen | 11 Heroum | 12 Tamminen | 13 Danielsson | 14 Kollanen | 15 Kuikka | 16 Westerlund | 17 Franssi | 18 Sällström | 19 Sainio | 20 Summanen | 21 Rantanen | 22 Rantala | 23 Korpela | Valmentaja Signeul