Ramirent

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ramirent Oyj
Ramirent Logo 2016.jpg
Tunnuslause More than Machines
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: RAMI
Markkina-arvo 840 milj. € (17.2.2017)[1]
Toimitusjohtaja Erik Bengtsson
Puheenjohtaja Gérard Déprez
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toimiala Rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraus ja leasing
Liikevaihto 665,2 milj. € (2016)[2]
Liikevoitto 38,4 milj. € (2016)[2]
Tilikauden tulos 22,1 milj. € (2016)[2]
Henkilöstö 2 706 (keskimäärin vuonna 2016)[2]
Tytäryhtiöt

Latviassa: Ramirent AS Rigas filiale, Liettuassa: Ramirent AS Vilniaus filialas, Puolassa Ramirent S.A., Norjassa: Ramirent AS, Ramirent Module Systems AS, C6 Invest AS ja Bautas AS, Ruotsissa: Ramirent Internal Services AB, Safety Solutions Jonsereds AB, Ramirent AB ja Ramirent Safe Access AB, Slovakiassa: Ramirent spol. s.r.o., Suomessa: Ramirent Finland Oy Suomi, Tanskassa Ramirent A/S,

Tšekin tasavallassa: Ramirent s.r.o. sekä Virossa: Ramirent Shared Services AS ja Ramirent Baltic AS [2]
Omistaja Loxam
Kotisivu www.ramirent.com
Ramirentin työmaaparakkeja Jyväskylässä.

Ramirent Oyj on suomalainen rakennusalan pörssiyhtiö, joka vuokraa rakentajille ja teollisuuteen erilaisia koneita ja laitteita. Sen valikoimiin kuuluvat esimerkiksi työmaatilat, nosturit ja telineet. Ramirent on usein mukana jo työmaan suunnitteluvaiheessa, kun pohditaan työvaiheiden järjestämistä mahdollisimman turvallisiksi ja tehokkaiksi.[3] Vuonna 2017 yritys oli Suomen markkinajohtaja konevuokrauksessa noin 30 prosentin osuudellaan[3] [4], Ruotsissa se on markkinakakkonen Cramon jälkeen 15 prosentin osuudellaan, mutta se toimii myös Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Tšekin tasavallassa, Slovakiassa ja Puolassa. [5] Venäjällä ja Ukrainassa Ramirent toimii yhteisyritys Fortrentin kautta, josta Ramirent omistaa 50 % ja Cramo 50 %. [6]

Kesäkuussa 2019 ranskalainen konevuokrausyhtiö Loxam ilmoitti tehneensä ostotarjouksen Ramirentistä.[7]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ramirentilla on kuusi maantieteellistä segmenttiä; Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Europe East ja Europe Central, joissa toiminta on organisoitu kolmeen liiketoiminta- alueeseen: Konevuokraus, Ratkaisuliiketoiminta ja Siirtokelpoiset tilaratkaisut.

Toiminta-alueellaan Ramirent on suurin rakennuskonevuokraamo, koko Euroopassa toiseksi suurin.[8]. Työntekijöitä on noin 2 700 (2016).[2]

Johto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ramirentin toimitusjohtajana on toiminut tammikuusta 2020 alkaen Erik Bengtsson.[9] Elokuussa 2019 toimitusjohtaja Tapio Kolunsarka irtisanoutui. Hän jatkoi tehtävässä, kunnes seuraaja nimitettiin.[10]

Hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ramirentin hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja Gérard Déprez, Stéphane Hénon ja Patrick Bourmaud.[11]

Omistajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ramirentin 10 suurinta omistajaa omistavat yrityksen osakekannasta 46,6 prosenttia. Yhtiön suurin osakkeenomistaja on ruotsalainen sijoitusyhtiö Nordstjernan AB.[12] Suurimmat omistajat:[13]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1950–1970-luvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ramirentin historia alkaa vuodesta 1955, jolloin Lauri Jämsä, Kauko Rastas ja Reijo Lepäsmaa, kaikki diplomi-insinöörejä, perustivat yhtiön nimeltä Rakennusmies.[14] Aluksi yritys markkinoi teräsnauloja, öljylämmittimiä ja muottilukkoja, mutta alkoi sitten maahantuoda ranskalaisia Potain-torninostureita.[15]

Muutama vuosi myöhemmin yhtiölle perustettiin sisaryhtiö A-Elementti Oy. Se kehitti ja valmisti rakennuselementtejä. A-kirjain valittiin, että päästäisiin puhelinluetteloissa ym. hakemistoissa alkuun.[16]

1960-luvulla A-Elementti ja Rakennusmies yhdistettiin. Uuden yhtiön nimeksi tuli A-Elementti Oy Rakennusmies. Viestinnässä alettiin käyttää Rami-hahmoa ja Rami-tunnusta. Rami on lyhennetty Rakennusmiehestä.[16]

1960-luvulla Rakennusmiehen valikoimiin tulivat nosturit, nosturisiirtokalustot ja tilaelementit. Yritys kasvoi ja sen toimintaan kuului niin maahantuontia, valmistusta, koneiden ja laitteiden myyntiä ja vuokrausta kuin asennus- ja huoltopalveluja. Yhtiön tuotantolaitoksissa tehtiin muun muassa betonielementtejä, porrasjärjestelmiä ja terästilaelementtejä.[15]

1980–1990-luvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ramirentin toimipiste Puolassa.

1980-luvulla yhtiö kasvoi muun muassa ostamalla Rakennuslaite Oy:n, mikä vahvisti sen asemaa erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Yhtiön tuotevalikoima oli entistä kattavampi ja sillä oli valtakunnallinen vuokrausverkosto. Vuonna 1983 Partek osti yrityksen osakekannan.[14] Yhtiön nimi lyhennettiin A-Rakennusmieheksi.[16]

1990-luvun lama koetteli Suomessa erityisesti rakennusalaa. Toimitusjohtaja Erkki Norvion johdolla A-Rakennusmies alkoi rohkeasti ostaa vaikeuksissa olevia kilpailijoitaan.[17] Yritysostoihin kuuluivat Hytec Oy, Monivuokraus Ky, Starckjohann-Telko, Tallberg Rakennustekniikka Oy ja Betox Oy.[14]

Yritys halusi kansainvälistyä, sillä riippuvuus vain yhden maan rakennusmarkkinoista oli iso riski. Jo 1988 Moskovaan oli perustettu yhteisyritys. 1990-luvun puolivälissä liiketoimintaa laajennetiin Venäjällä ja Baltian maissa: Moskovaan, Pietariin ja Tallinnaan perustettiin vuokraamot.[17][14] Samoihin aikoihin Partek päätti irrottautua rakennustuoteteollisuudesta ja siksi se myi A-Rakennusmiehen yrityksen toimivalle johdolle.[17] Vuonna 1998 A-Rakennusmies listautui pörssiin.[15]

2000–2010-luvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääkonttorin torninosturi jouluvaloissa.

2000-luvun alussa A-Rakennusmies oli alan suurin toimija Suomessa. Vuonna 2001 yrityksen uudeksi nimeksi tuli Ramirent Oyj, mikä sopi paremmin kansainvälisille markkinoille. Ramirent osti Telineykköset Oy:n ja Uudenmaan Telinepiste Oy:n, joista syntyivät telineisiin erikoistut Teline-Rami Oy ja Rami-Cranes Oy, jonka painopiste on torninostureissa ja hisseissä. Sittemmin Ramirentistä erotettiin Ramirent Finland Oy.[15] Ulkomailla Ramirent toimi muua muassa Baltiassa, Puolassa, Unkarissa ja Ukrainassa.[14] Norjasta ostettiin Bautas AS ja Ruotsista Stavdal i Sverige Ab, ja Ramirent yhdistyi ruotsalaisen Altima AB:n kanssa.[14][17] Vuonna 2008 Ramirent osti enemmistöosuuden OTS Bratislava -yhtiöstä. Se on Slovakian johtava konevuokrauspalveluja rakennusyhtiöille tarjoava yritys, jolla on koko maan kattava toimipisteverkosto ja 135 työntekijää.[18]

Laajennusten myötä Ramirentistä tuli Euroopan toiseksi suurin rakennuskoneiden vuokrausta harjoittava yhtiö.[17] Markkinajohtaja se oli Pohjoismaissa ja Itä-Euroopan markkinoilla. Vuonna 2009 Ramirent sai toimitusjohtajakseen ruotsalaisen kauppatieteiden maisterin Magnus Rosénin, joka toimi aiemmin muun muassa Cramon varatoimitusjohtajana. Rosénin työ alkoi saneerauksilla.[19]

Yhtiöllä oli 2010-luvun alussa 360 toimipistettä kolmessatoista maassa Euroopassa, 3 900 työntekijää ja 700 miljoonan euron liikevaihto.[17] Vuonna 2010 Ramirent osti Havatorin henkilönostimiin liittyvän liiketoiminnan. Yhtiöt tekivät myös viiden vuoden vuokraussopimuksen. Yhteistyötä ne tekevät Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.[20] Vuonna 2010 Ramirent Finlandin liikevaihto oli 137 miljoonaa euroa ja yhtiö työllisti noin 600 henkilöä ja se toimi 84 toimipisteessä. Koko Ramirent-konsernin liikevaihto oli 531 miljoonaa euroa ja sillä oli 3 000 työntekijää 13 maassa (Pohjoismaissa ja Keski- ja Itä-Euroopassa).[21]

Vuonna 2011 Ramirent osti Suomen Sääsuojan koko osakekannan. Vuonna 2005 perustettu yritys tarjosi rakennustelineiden ja sääsuojien vuokrauspalveluita ja sillä oli pääkonttori Tuusulassa ja toimipiste Porissa. Yhtiön liikevaihto vuonna 2010 oli lähes 6 miljoonaa euroa. [21]

Vuonna 2014 Ramirent osti yleiskonevuokrausliiketoiminnan Savonlinnan Rakennuskonevuokraamo Oy:ltä, joka oli konevuokrausalalla markkinajohtaja Savonlinnassa ja Joensuussa.[22]

Vuonna 2015 konsernin liikevaihto oli 636 miljoonaa euroa [23] ja 80 prosenttia sen liikevoitosta syntyi Suomessa ja Ruotsissa.[24] Työntekijöitä sillä oli kymmenessä maassa 2 654.[25]

Vuonna 2016 toimitusjohtaja Magnus Rosénin seuraajaksi nimitettiin Tapio Kolunsarka, joka toimi silloin metsäkonserni UPM:n Raflatac-liiketoiminta-alueen johtajana.[26] Hallituksen puheenjohtaja Ulf Lundahlin mukaan nimitykseen vaikuttivat Kolunsaran strateginen kyky ja näytöt johtamisesta suuressa organisaatiossa.[23]

Vuonna 2017 Ramirent myi Norjan Enebakkissa sijainneen teollisuuskiinteistön, jonka se oli ostanut edellisenä vuonna. Samalla se teki sopimuksen kiinteistön takaisin vuokraamisesta. Kaupan taustalla on Ramirentin periaate vuokrata yhtiön käyttämät operatiiviset tilat. Kiinteistöön haluttiin rakentaa moderni toimipiste, joka yhdistää Oslon alueen neljä kalustokeskusta ja parantaa toimitusketjun tehokkuutta ja asiakaspalvelun laatua. [27]

Asiakkaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksityisten kotitalouksien lisäksi Ramirentin asiakkaat toimivat muun muassa julkisella sektorilla, rakennusteollisuudessa, energiasektorilla, ilmailussa, öljy- ja kaasusektorilla ja laivanrakennuksessa.[28] Toukokuussa 2017 toimitusjohtaja Kolunsarka arvioi, että runsaat puolet Ramirentin liikevaihdosta kertyy rakentamisesta, minkä lisäksi myös teollisuus ja palvelusektori ovat isoja vuokralaitteiden ja -palvelujen käyttäjiä.[3]

Tyypillinen teollisuusasiakas on yritys, joka tarvitsee väliaikaisesti kunnossapito- tai laajennustöitä varten esimerkiksi nostimia, turvallisuuslaitteita ja valaistusta.[3]

Ramirentin pitkäaikaisiin asiakkaisiin kuuluu muun muassa Meyer Turku, jolle Ramirent on tarjonnut telakan alueen teline- ja sääsuojatöitä, huoltosähkötoimintoja ja nostinvuokrausta. [29]

Vuonna 2017 Ramirent oli rakentamassa Hiihdon MM-kisoja Lahdessa[30], jonne se toimitti muun muassa aitoja, sähköjä, valaistusta sekä saniteetti- ja pukeutumistiloja.[3]

Yhteistyökumppanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ramirentilla ja Cramolla on Venäjällä ja Ukrainassa toimiva yhteisyritys Fortrent, jonka omistus on jaettu tasan. Yhteisyrityksen liikevaihto vuonna 2012 oli noin 52 miljoonaa euroa, ja sillä oli 400 työntekijää 22 toimipisteessä.[31]

Yhteisyrityksen liiketoiminta muodostui Ramirentin toiminnoista Venäjällä ja Ukrainassa ja Cramon Venäjän-toiminnoista, pois lukien Kaliningradin alue, joka kuuluu Cramon Liettuan liiketoiminnan alaisuuteen. Koska Cramon toiminta alueilla oli pienempää (9 toimipistettä, joiden liikevaihdon arvioitiin vuonna 2012 olevan noin 19 miljoonaa euroa), se maksoi noin 9,2 miljoonaa euroa Ramirentille, jolla oli 13 toimipistettä ja 6 kumppaneiden kanssa operoitavaa toimipistettä. Yritys on johtava konevuokrauspalveluiden tuottaja Venäjällä ja Ukrainassa[32].

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2014 Ramirent sai ”Vuoden turvallisuuskampanja” – palkinnon vuotuisessa Euroopan kone- ja laitevuokrausjärjestön (ERA) tapahtumassa Amsterdamissa. ”The European Rental Awards” -kilpailu järjestettiin yhteistyössä International Rental News Magazine – lehden kanssa. [33] [34]

Vuonna 2016 Ramirent voitti rakennuskonserni Skanskan järjestämän ideakilpailun työturvallisuuden parantamisesta. Ramirentin idea oli nostimien koneohjaus, jonka avulla vain pätevät henkilöt saavat kortin avulla käynnistettyä nostimen. [3]

Yhteiskuntavastuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ramirent on tehnyt yhteyistyötä urheilujärjestö Valon ja sittemmin myös Suomen Olympiakomitean kanssa, johon Valo yhdistyi tammikuussa 2017.[35] Esimerkiksi Uimaliiton ja Suomen Jousuampujain liiton jäsenseurat voivat vuokrata Ramirentin tapahtumarakentamisen kalustoa ja välineitä 65 prosentin alennuksella.[36] [37] Yhteistyöllä halutaan edistää suomalaisten urheilutapahtumien laatua a ekologisuutta.[35]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. https://talousmentor.com/yrityslista/ramirent/yritysanalyysi/
  2. a b c d e f Tilinpäätös 2016 Ramirent Oyj. Viitattu 21.8.2017.
  3. a b c d e f Digitalisaatio, työturvallisuus – Konevuokrauksen pihvi paistuu yllättävissä paikoissa Talouselämä. Viitattu 24.8.2017.
  4. Vain markkinajohtajuus kelpaa – Kutistaako Cramo itsensä pois Ramirentin rinnalta? Talouselämä. Viitattu 21.8.2017. (englanniksi)
  5. Usein kysytyt kysymykset - Ramirent www.ramirent.com. Viitattu 21.8.2017.
  6. Fortrent - Johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokrausyritys Fortrent. Viitattu 21.8.2017.
  7. Ranskalainen konevuokrausyhtiö Loxam ostamassa Ramirentin – kauppasumma lähes miljardi euroa Rakennuslehti. 10.6.2019. Viitattu 10.6.2019.
  8. Antti Mikkonen: Ramirent tuplasi voiton ja osingon Talouselämä 15.2.2007
  9. Ramirent nimittää Erik Bengtssonin konsernin toimitusjohtajaksi www.ramirent.fi. 19.12.2019. Viitattu 15.4.2020.
  10. Ramirentin toimitusjohtaja Tapio Kolunsarka eroaa Taloussanomat. 7.8.2019. Viitattu 7.8.2019.
  11. Hallituksen jäsenet ja toimikausi - Ramirent www.ramirent.com. Viitattu 30.8.2019.
  12. Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 10 pykälän mukainen liputusilmoitus muutoksesta Ramirent Oyj:n osakkeiden omistuksessa (Ramirentin tiedote 19.8.2016) irnordic.nasdaqomx.com. Viitattu 22.8.2016.
  13. Omistajat 31.10.2013. Ramirent Oyj. Viitattu 21.8.2017.
  14. a b c d e f Historia 21.10.2013. Ramirent. Viitattu 21.10.2013.
  15. a b c d Historia 21.10.2013. Ramirent. Viitattu 21.10.2013.
  16. a b c Leppänen, Timo: Merkilliset nimet. Tarinoita yritysten ja tuotteiden nimistä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2016. ISBN 978-952-222-720-1.
  17. a b c d e f Mika Skippari: Kauppaneuvos Erkki Norvio (1945–). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2011. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 21.10.2013
  18. Ramirent osti Slovakian johtavan konevuokraajan 9.1.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 22.10.2013.
  19. Ramirent sai vetäjän Ruotsista 18.1.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 22.10.2013.
  20. Ramirent ostaa Havatorin henkilönostimet 19.5.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 21.10.2013.
  21. a b Ramirent ostaa Suomen Sääsuojan T&T. Viitattu 18.8.2017. (englanniksi)
  22. Ramirent vankistaa asemaansa Itä-Suomessa karjalainen.fi. Viitattu 18.8.2017.
  23. a b Ramirent löysi uuden toimitusjohtajan UPM:stä Keskisuomalainen. Viitattu 18.8.2017.
  24. Tarkkana Cramo, täältä tulee Ramirent – konevuokraajien kaksintaistelu jatkuu Talouselämä. Viitattu 21.8.2017. (englanniksi)
  25. Tapio Kolunsarka Ramirentin toimitusjohtajaksi ts.fi. Viitattu 24.8.2017.
  26. Ramirent saa uuden toimitusjohtajan UPM:n johtoryhmästä Ilta-Sanomat. 23.2.2016. Viitattu 18.8.2017.
  27. Ramirent myy teollisuuskiinteistön Norjassa | Rakennuslehti Rakennuslehti. 26.6.2017. Viitattu 18.8.2017.
  28. Asiakkaat - Ramirent www.ramirent.com. Viitattu 21.8.2017.
  29. Ramirent kehittämään Turun telakan digipalveluita Uutisvirta - Kauppalehti. Viitattu 18.8.2017.
  30. Ramirent MM-kisojen tapahtumarakentajaksi Lahti2017 - Juhlakisat. 31.10.2016. Viitattu 18.8.2017.
  31. Ramirent ja Cramo yhdistyvät Venäjällä ja Ukrainassa 31.10.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 22.10.2013.
  32. Cramo ja Ramirent hakevat etumatkaa Venäjällä - perustavat yhteisen konevuokraamon 31.10.2012. Tekniikka & Talous. Viitattu 4.11.2013.
  33. Palkinnot - Ramirent www.ramirent.com. Viitattu 21.8.2017.
  34. Ramirent Wins Safety Award at European Rental Show rermag.com. Viitattu 21.8.2017. (englanniksi)
  35. a b Ramirent jatkaa urheiluyhteisön tapahtumaratkaisujen kumppanina Suomen Olympiakomitea. 17.11.2016. Viitattu 18.8.2017.
  36. Seuroille iso alennus tapahtumarakentamiseen www.uimaliitto.fi. Viitattu 18.8.2017.
  37. Ramirent-yhteistyö - Suomen Jousiampujain Liitto ry www.sjal.fi. Viitattu 18.8.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]