Raimo Alén
Raimo Alén on suomalainen kemisti ja professori. Hän on toiminut soveltavan kemian professorina Jyväskylän yliopistossa vuodesta 1993. Hän on erityisesti puukemian asiantuntija.
Akateeminen ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Raimo Alén valmistui Teknillisestä korkeakoulusta diplomi-insinööriksi 1975 ja tekniikan lisensiaatiksi 1980.[1] Sen jälkeen hän aloitti tutkijanuransa tutkimusapulaisena kyseisessä opinahjossa.
Alén väitteli 1981 Teknillisessä korkeakoulussa puukemiasta tekniikan tohtoriksi.[1] Valmistumisen jälkeen hän toimi Suomen Akatemian akatemiatutkijana.[1] Sittemmin hän toimi vanhempana tutkijana Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen (VTT) polttoaineiden ja prosessitekniikan laboratoriossa.[1] Välillä hän toimi vierailevana tutkijana Kemira Oy:ssä.[1]
Professoriksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Raimo Alén on toiminut Teknillisessä korkeakoulussa virkaa tekevänä professorina metsätuotteiden tekniikan laboratoriossa.[1] Hänet nimitettiin alkuvuodesta 1993 soveltavan kemian professoriksi Jyväskylän yliopistoon.[2] Alénin professorikaudella Jyväskylän yliopistossa toteutettiin vuosina 1995–2003 erityinen kemiallisen puunjalostuksen maisterikoulutusohjelma.[3]
Opetus- ja tutkimustyön ohella Alén on osallistunut Jyväskylän yliopiston hallintoon. Hänet valittiin 2008 matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan varadekaaniksi.[4] Hän toimi virassa vuoden 2009 loppuun, koska seuraavan vuoden alussa Jyväskylän yliopiston toiminta muuttui yliopistolain uudistuessa ja siksi tiedekunnalle valittiin vuonna 2009 uudet dekaanit.[5]
Tutkijana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kemistinä Alén on erikoistunut puukemian tutkijaksi. Puukemian tutkimus kuuluu Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella soveltavan kemian osastoon. Alén on tutkinut erilaisten puumateriaalien kemiallisia ominaisuuksia 1980-luvun alusta alkaen.[6] Puun lisäksi hän on tutkinut erilaisten puunjalostustuotteiden (muun muassa sellun ja paperin) kemiallisia ominaisuuksia ja niiden valmistusprosesseja.
Professorikautensa alussa Alén tutki puun delignifiointia ja sitä miten sellutehtaan jätteitä voidaan hyötykäyttää.[7] Hänen viimeisimpiä tutkimushankkeitaan on ollut alkuvuodesta 2013 lähtien käynnissä ollut kansainvälinen tutkimushanke, jossa Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Jyväskylän yliopisto yhteistyössä brasilialaisten yliopistojen kanssa tutkivat erilaisia biopolttoaineita.[8] Jyväskylän yliopistosta hanketta koordinoivat Alén ja professori Jukka Konttinen, ja Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta professori Esa Vakkilainen.[8] Hanke päättyy elokuun lopussa 2016.[8]
Alén on tutkimusurallaan kirjoittanut puukemian alalta useita vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita. Hän on lisäksi kuulunut TAPPI Journal -nimisen lehden toimituskuntaan vuodesta 2001.[1]
Asiantuntija
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Raimo Alénin osaamista on käytetty useissa asiantuntijatehtävissä. Hän on toiminut mm. Suomen bioenergia-alan strategisen huippuosaamisen keskittymä FIBIC:in (Finnish Bioeconomy Cluster) tutkimusvaliokunnan jäsenenä.[9]
Professori Alén on asiantuntijana ottanut osaa myös julkiseen keskusteluun. Hän kommentoi esimerkiksi vuonna 2010 Jyväskylän Keljonlahden voimalaitoksen laskelmia, joissa oli paljastunut olevan puutteita.[6]
Tunnustuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tunnustuksena merkittävästä panoksesta oppikirjojen kirjoittamisessa Paperi-insinöörit ry palkitsi professori Alénin vuonna 2011 C. J. Janssonin palkinnolla.[10] Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi itsenäisyyspäivänä 2015 Alénille tieteellisistä ansioista Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan ritarimerkin.[11]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Professori Alén on kirjoittanut kattavan yleisesityksen yleisistä orgaanisista yhdisteistä ja niiden käyttökohteista. Teos esittelee noin 5000 orgaanisen yhdisteen kemiallisen rakenteen ja fysikaaliset ominaisuudet sekä kuinka niitä valmistetaan.[12]
Yhdessä Eero Sjöströmin kanssa Alén on toimittanut puukemiassa, sellunkeitossa ja paperinvalmistuksessa käytettäviä analyyttisiä menetelmiä esittelevän perusteoksen.
- Eero Sjöström & Raimo Alén (toim.): Analytical Methods in Wood Chemistry, Pulping, and Papermaking. Springer-Verlag, 1999. ISBN 978-3540631026
- Raimo Alén: Papermaking Chemistry. Papermaking Science and Technology, 2007. ISBN 978-9525216240
- Raimo Alén: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä - ominaisuudet ja käyttökohteet. Consalen Consulting, 2009. 2. painos (1. painos 1998). ISBN 978-952-92-5627-3
- Raimo Alén (toim.): Biorefining of Forest Resources. Paperi ja Puu Oy, 2011.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g All things research[vanhentunut linkki] Tappi Journal, Vol 11, No 9, syyskuu 2012. (PDF) (englanniksi) Viitattu 12.1.2016
- ↑ Eloranta, Jari: Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta - Opettajankoulutuksen laajentamispyrkimyksistä monialaiseen tiedekuntaan. Gummerus 1995, s. 148. ISBN 951-34-0622-9.
- ↑ Raimo Alén: Soveltava kemia syntyi linkiksi teollisuuteen. (2015). Teoksessa Mari Heikkilä (toim.): Sattumaa, haperotatteja ja keltainen syklotroni. Aikalaistarinoita Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan 50-vuotiselta taipaleelta. Jyväskylän yliopisto, 2015, s. 103. ISBN 978-051-39-6303-3
- ↑ Jyväskylän yliopisto valitsi uudet dekaanit[vanhentunut linkki] Keskisuomalainen 4.6.2008.
- ↑ Jyväskylän yliopiston uudet dekaanit valittu (Arkistoitu – Internet Archive) Jyväskylän yliopisto, 2008. Viitattu 12.1.2016.
- ↑ a b Keljonlahden kattilan laskelmat kummastuttavat asiantuntijaa Yle Uutiset 30.3.2010. Viitattu 12.1.2015.
- ↑ Eloranta (1995), s.117
- ↑ a b c LUT has started a bioenergy research project with Brazilian universities (Arkistoitu – Internet Archive) Lappeenrannan tekninen yliopisto, 25.3.2013. Viitattu 12.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Tutkimusvaliokunnan jäsenet[vanhentunut linkki] FIBIC, 2016. Viitattu 12.1.2016.
- ↑ Annual Report 2011 (Arkistoitu – Internet Archive) Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, 2011 Viitattu 2.2.2016.
- ↑ Itsenäisyyspäivänä 3 776 suomalaista saa kunniamerkin. Helsingin Sanomat, 3.12.2015. Hakutulos HS:n arkistosta. Viitattu 12.1.2016.
- ↑ Kattava yleisteos orgaanisista yhdisteistä (Arkistoitu – Internet Archive) Jyväskylän yliopisto, 2009. Viitattu 12.1.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Professori Alénin tieteellisiä artikkeleita Juuli julkaisutietoportaali.
- Raimo Alén, Taina Noopila & Mikko Hupa: Mustalipeän kemiallinen koostumus ja keitto-ominaisuudet. Tutkimusartikkeli, 1989. ResearchGate.net.
- Hanna E. Lappi & Raimo J. Alén: Pyrolysis of Crude Tall Oil-derived Products tutkimusartikkeli (PDF), Bioresources.com, 2011. Bioresources 6(4), 5121-5138.
| ||||||||||||||||||
