Saaristonkatu 11 Oulussa. Valmistunut 1947 (suunniteltu jo 1941). Ragnar Ypyä ja Martta Martikainen-Ypyä.TYKS, U-sairaala (kokonaisuuteen kuuluu lisäksi talousrakennus, lämpökeskus ja pysäköintitalo). Valmistunut 1965-69, Ragnar Ypyä ja Martta Martikainen-Ypyä.
Ypyän vanhemmat olivat kultaaja Amandus Andersson ja Olga Juusonen ja ensimmäinen puoliso vuodesta 1929 vuoteen 1934 Senja Viljola.[1] Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta normaalilyseosta vuonna 1920 Ypyä opiskeli Suomen Teknillisessä korkeakoulussa, josta hän valmistui arkkitehdiksi 1928. Opiskeluaikanaan Ypyä oli töissä Alvar Aallon arkkitehtitoimistossa vuosina 1924-25 ja siirtyi sieltä 1926 puolustusministeriöön suunnittelutehtäviin ja Pioneerikouluun rakennusopin opettajaksi.[2] Ypyä oli perustanut vaimonsa arkkitehti Martta Martikainen-Ypyän kanssa toimiston Viipuriin vuonna 1936, toimisto siirtyi Helsinkiin vuonna 1939.
Vuonna 1936 Ypyä myös valittiin Viipurin kaupunginarkkitehdiksi Uno Ullbergin jälkeen, jossa virassa hän oli helmikuuhun 1940 asti. Hän oli lyhyen aikaa Rakennushallituksessa arkkitehtina, kunnes hänet nimitettiin yliarkkitehdiksi puolustusministeriön uudisrakennustoimistoon. Ypyä palasi Viipuriin kaupunginarkkitehdiksi vuosiksi 1942-1944. Sodan jälkeen hän muutti Helsinkiin, jossa hän toimi yksityisarkkitehtina. Ypyä työskenteli Ruotsissa Hakon Ahlbergin toimistossa 1947-1948. Hän osallistui muun muassa Tukholman keskusrautatieaseman laajennustöiden suunnitteluun ja oli mukana suunnittelemassa kahta sairaalaa, toista Yhdysvaltoihin ja toista Venezuelaan. Hän oli rakennusopin vt. professori Teknillisessä korkeakoulussa vuodesta 1949 vuoteen 1951. Professorin arvonimen Ypyä sai vuonna 1971.[2] Sotilasarvoltaan hän oli insinöörikapteeni.[1]
Ypyä osallistui useisiin arkkitehtikilpailuihin uransa aikana ja saavutti niissä hyviä sijoituksia. Yhdessä vaimonsa kanssa hän sai vuosien 1930 ja 1960 välillä 29 sijoitusta, joukossa muun muassa voitot Helsingin messuhallikilpailussa ja Turun vesitornikilpailussa. Vuonna 1951 Ypyä yhdessä puolisonsa sekä arkkitehti Veikko Malmion kanssa voitti KööpenhaminanGlostrupin keskussairaalan kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun. Tästä voitosta lähtien hän omistautui pelkästään suunnittelutyölle, oma toimisto hänellä oli Kööpenhaminassa 1952-1960.[2]
Makkonen, Leena & Tuomi, Timo & Rauske, Eija: Martta ja Ragnar Ypyä: suomalaisen modernismin kolme vuosikymmentä. Helsinki: Suomen rakennustaiteen museo, 1998. ISBN 952-5195-01-5
