Ragnar Grönvall
| Ragnar Grönvall | |
|---|---|
| 1901–1989 | |
|
|
|
| Syntymäpaikka | Helsinki |
| Maa tai osapuoli |
 Suomi |
| Palvelusvuodet | 1921–1962 |
| Ylin sotilasarvo | Kenraalimajuri |
| Osallistuminen sotiin ja taisteluihin | Talvisota, jatkosota |
| Korkeimmat kunniamerkit |
SVR 1. lk:n komentajamerkki VR 1. lk miekkojen kera Ruotsin Miekkaritarikunnan 1. lk:n ritariristi Saksan Kotkan 2. lk:n ritariristi Romanian Kruunuritarikunnan Komentajamerkki Romanian Tähden ritarikunnan 1. lk:n ritariristi |
Ragnar Robert Grönvall (28. helmikuuta 1901 Helsinki – 12. syyskuuta 1989 Helsinki) oli suomalainen kenraalimajuri. Hän toimi sotien aikana puolustusvoimien ylipäällikön marsalkka Mannerheimin sekä kolmen eri tasavallan presidentin adjutanttina.[1]
Grönvall valmistui kadettikoulusta 1921 ja sotakorkeakoulusta 1929 (ye-upseeri 1930). Vuosina 1921–1927 hän toimi KTR 1:ssa eri tehtävissä. 1930-luvulla Grönvall oli 1. divisioonan esikunnassa sekä Suomen valkoisen kaartin komppanianpäällikkönä. 1937–1939 hän toimi yleisesikunnassa toimistoupseerina. Puolustusvoimien ylipäällikön eli marsalkka Mannerheimin adjutanttina hän toimi vuodet 1939-1944. Hän jatkoi myös adjutanttina Mannerheimin presidenttikauden aikana, ja edelleen myöhemmin myös Paasikiven sekä Kekkosen ensimmäisenä adjutanttina.
Ylennykset: Vänrikki 1921, luutnantti 1922, kapteeni 1928, majuri 1937, everstiluutnantti 1941, eversti 1945, kenraalimajuri 1955. [2][1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Myllyniemi, Urho: Grönvall, Ragnar (1901–1989). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 8.6.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Kuka kukin on 1954, s. 152.
