Ragnar Grönvall
| Ragnar Grönvall | |
|---|---|
 Mannerheimin adjutantit R. Grönvall ja O. R. Bäckman. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 28. helmikuuta 1901 Helsinki |
| Kuollut | 12. syyskuuta 1989 (88 vuotta) Helsinki |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) |
 Suomi |
| Palvelusvuodet | 1921–1962 |
| Taistelut ja sodat | Talvisota, jatkosota |
| Sotilasarvo | Kenraalimajuri |
| Kunniamerkit |
SVR 1. lk:n komentajamerkki VR 1. lk miekkojen kera Ruotsin Miekkaritarikunnan 1. lk:n ritariristi Saksan Kotkan 2. lk:n ritariristi Romanian Kruunuritarikunnan Komentajamerkki Romanian Tähden ritarikunnan 1. lk:n ritariristi |
Ragnar Robert Grönvall (28. helmikuuta 1901 Helsinki – 12. syyskuuta 1989 Helsinki) oli suomalainen kenraalimajuri. Hän toimi sotien aikana puolustusvoimien ylipäällikön marsalkka Mannerheimin sekä kolmen eri tasavallan presidentin adjutanttina.[1]
Grönvall valmistui kadettikoulusta 1921 ja sotakorkeakoulusta 1929 (ye-upseeri 1930). Vuosina 1921–1927 hän toimi KTR 1:ssa eri tehtävissä. 1930-luvulla Grönvall oli 1. divisioonan esikunnassa sekä Suomen valkoisen kaartin komppanianpäällikkönä. 1937–1939 hän toimi yleisesikunnassa toimistoupseerina. Puolustusvoimien ylipäällikön eli marsalkka Mannerheimin adjutanttina hän toimi vuodet 1939–1944. Hän jatkoi myös adjutanttina Mannerheimin presidenttikauden aikana, ja edelleen myöhemmin myös Paasikiven sekä Kekkosen ensimmäisenä adjutanttina.
Ylennykset: Vänrikki 1921, luutnantti 1922, kapteeni 1928, majuri 1937, everstiluutnantti 1941, eversti 1945, kenraalimajuri 1955. [2][1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Myllyniemi, Urho: Grönvall, Ragnar (1901–1989). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 8.6.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Kuka kukin on 1954, s. 152.
|