Ragnar Grönvall
| Ragnar Grönvall | |
|---|---|
 Mannerheimin adjutantit R. Grönvall ja O. R. Bäckman. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 28. helmikuuta 1901 Helsinki |
| Kuollut | 12. syyskuuta 1989 (88 vuotta) Helsinki |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) |
 Suomi |
| Palvelusvuodet | 1921–1962 |
| Taistelut ja sodat | Talvisota, jatkosota |
| Sotilasarvo | Kenraalimajuri |
Ragnar Robert Grönvall (28. helmikuuta 1901 Helsinki – 12. syyskuuta 1989 Helsinki) oli suomalainen kenraalimajuri. Hän toimi sotien aikana puolustusvoimien ylipäällikön marsalkka Mannerheimin sekä kolmen eri tasavallan presidentin adjutanttina.[1]
Grönvall valmistui kadettikoulusta 1921 ja sotakorkeakoulusta 1929 (ye-upseeri 1930). Vuosina 1921–1927 hän toimi KTR 1:ssa eri tehtävissä. 1930-luvulla Grönvall oli 1. divisioonan esikunnassa sekä Suomen Valkoisen kaartin komppanianpäällikkönä. 1937–1939 hän toimi yleisesikunnassa toimistoupseerina. Puolustusvoimien ylipäällikön eli marsalkka Mannerheimin adjutanttina hän toimi vuodet 1939–1944. Hän jatkoi myös adjutanttina Mannerheimin presidenttikauden aikana, ja edelleen myöhemmin myös Paasikiven sekä Kekkosen ensimmäisenä adjutanttina. Grönvall siirtyi eläkkeelle vuonna 1962.[2]
Ragnar Grönvall oli kahdesti naimisissa. Ensimmäinen vaimo oli Helene Taube (1903-1939) ja toinen Maj-Lis Antell (1917-2008). Lapsia avioliitoista syntyi viisi.
Ylennykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vänrikki 1921, luutnantti 1922, kapteeni 1928, majuri 1937, everstiluutnantti 1941, eversti 1945, kenraalimajuri 1955. [3][1]
Kunniamerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vapaussodan muistomitali solkineen (1919)
- 2.lk Vapaudenmitali (1919)
- Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 2.lk ritari (1930)
- Ruotsin Miekkaritarikunnan 1.lk ritari (1938)
- 3.lk Vapaudenristi miekkojen kera (1940)
- Tanskan Vapaaehtoispataljoonan 1939-1940 hopeinen risti (1940)
- Talvisodan muistomitali solkineen (1941)
- Saksan Kotkan Ansioritarikunnan 2.lk risti miekkojen kera (1941)
- Saksan Kotkan Ansioritarikunnan 1.lk risti miekkojen kera (1942)
- 2.lk Vapaudenristi miekkojen kera (1943)
- Romanian Tähtiritarikunnan 1.lk ritari miekkojen kera (1943)
- Romanian Kruunuritarikunnan komentaja (1943)
- 1.lk Vapaudenristi miekkojen kera (1946)
- Tanskan Dannebrogin ritarikunnan komentaja (1948)
- Ruotsin Miekkaritarikunnan 1.lk komentaja (1952)
- Islannin Haukan ritarikunnan suurritari (1954)
- Ruotsin Miekkaritarikunnan suurristi (1956)
- Puolustusministeriön muistoristi 1939-1945 (1956)
- Islannin Haukan ritarikunnan suurristi (1957)
- Tanskan Dannebrogin ritarikunnan 1.lk komentaja (1957)
- Jatkosodan muistomitali (1957)
- Itävallan Ansioiden kunniamerkin suuri hopeinen kunniamerkki suurristin nauhassa (1960)
- Norjan Pyhän Olavin ritarikunnan suurristi (1961)
- Ison-Britannian Brittiläisen Imperiumin ritarikunnan komentaja (1961)
- Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1.lk komentaja (1961)
- Sotilasansiomitali (1978)
- Suomen Leijonan ritarikunnan suurristi (1980)[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Myllyniemi, Urho: Grönvall, Ragnar (1901–1989). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 8.6.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Yrjö Blomstedt ja Matti Klinge (toim.): Paasikiven päiväkirjat, osa 2, s. 569. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1986. ISBN 951-0-13349-3.
- ↑ Kuka kukin on 1954, s. 152.
- ↑ Itsenäisen Suomen kenraalikunta 1918-1996, s. 78. WSOY, 1996.
