Quichén kieli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Quiché (K’iche’)
Tiedot
Alue Guatemala
Puhujia 2 miljoonaa
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta mayakielet
Kieliryhmä quichékielet

Quichén kieli (espanjaksi) eli K’iche’ (omakielinen nimitys) on Guatemalan quiché-alkuperäiskansan puhuma kieli. Yli kahdella miljoonalla puhujallaan kieli on puhutuin mayakieli.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puhuttua quichéa

Quichén kielialue kattaa suurimman osan Guatemalan ylängöstä etenkin Quichén departementissa, mutta myös Totonicapánissa, Sololássa ja Quetzaltenangossa. Guatemalassa quiché on puhutuin alkuperäiskieli; se on myös yksi puhutuimmista intiaanikielistä. Joitakin syrjäseutuja lukuun ottamatta useimmat quichén puhujat taitavat myös espanjaa enemmän tai vähemmän.

Kieli jakautuu useisiin toisistaan poikkeaviin murteisiin, joita monet kielitieteilijät pitävät erillisinä kielinä. Murteista keskiquichélla on eniten puhujia ja sitä käytetään myös alueen kouluissa sekä mediassa. Muita merkittäviä murteita ovat läntinen keskiquiché, san-andrés-quiché, joyabaj-quiché, itäquiché, nahualá-quiché ja cunén-quiché. Vaikka kielellä ei ole Guatemalassa virallista asemaa, sitä opetetaan monissa kouluissa ja puhutaan radiossa. Toistaiseksi vain harvat ihmiset kykenevät lukemaan quichéa, sillä SILin tietojen mukaan vain 20 000 (noin prosentti kielen puhujista) osaa lukea kieltä hyvin ja toiset 20 000 jonkin verran. Quichéintiaanit käyttävätkin kirjakielenään espanjaa.

Vuoden 2002 väestönlaskennassa 890 596 ihmistä (8,7 %) ilmoitti quichén äidinkielekseen; 1 270 953 (11,3 %) ilmoitti olevansa etnisesti quichéintiaaneja. SIL International puolestaan määrittelee pelkästään keskiquichélle 1,9 miljoonaa puhujaa; yhdessä muiden, pienempien murteiden kanssa kielen puhujamäärä olisi tällöin selvästi yli kaksi miljoonaa.

Kirjalliset perinteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnetuin quichén kielellä (tosin latinalaisin kirjaimin) kirjoitettu teos on quichéintiaanien kansalliseepos Popol Vuh, jonka nimi nykyisen oikeinkirjoituksen mukaan olisi Popol Wuj. Ennen espanjalaisvalloitusta kieltä kirjoitettiin mayojen kirjoitusjärjestelmällä.

Fonologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vokaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[a] Lavea väljä etuvokaali a
[ə] Välinen keskivokaali ä
[ɛ] Lavea puoliväljä etuvokaali e
[i] Lavea suppea etuvokaali i
[o] Pyöreä puolisuppea takavokaali o
[u] Pyöreä suppea takavokaali u

Konsonantit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  Bilabiaali Alveolaari Palataali Velaari Uvulaari Glottaali
  tavallinen ejektiivi tavallinen ejektiivi tavallinen ejektiivi tavallinen ejektiivi tavallinen ejektiivi tavallinen
Klusiilit p  [p] b’  [ɓ] t  [t] t’  [t']   k  [k] k’  [k'] q  [q] q’  [q']  '   [ʔ]
Affrikaatat   ts  [ʦ] ts’  [ʦ’] ch  [ʧʰ] ch’  [ʧ’]          
Frikatiivit   s  [s] x  [ʃ]   j  [X] h  [h]
Nasaalit   m  [m]   n  [n]     nh  [ŋ]    
Likvidat   l  [l]  r  [r]        
Puolivokaalit       y  [j]   w  [w]    

Oikeinkirjoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siirtomaakaudelta pitkälle 1900-luvulle kaikissa mayakielissä käytettiin vaihtelevia, espanjan oikeinkirjoitukseen pohjautuvia kirjoitusasuja. Myös Isä Ximénez käytti Popol Wujissa espanjalaista ortografiaa. Vasta muutama vuosi sitten Guatemalassa luotiin yleinen mayakielten kirjoitusstandardi, jonka asetti ALMG (Academia de las Lenguas Mayas de Guatemala). Tämä oikeinkirjoitus muistuttaa eräiltä osin (esim. kirjainten k ja q äänneasu sekä ejektiiviä merkitsevä apostrofi ’) Etelä-Amerikassa puhuttavien ketšuan ja aimaran oikeinkirjoitusta.

Popol Vuhin ensimmäinen lause eri kirjoitusasuissa:
Pater Ximénez Are v xe tzíh varal Quíche ubí.
ALMG-ortografia Are’ uxe’ ojer tziij waral K’iche’ ub’i’.
(Ximénezin espanjalainen käännös) Este es el principio de las antíguas hístorías aquí en el quiché.
(Tedlockin englantilainen käännös) This is the beginning of the ancient word, here in the place called Quiché.
(epävirallinen saksalainen käännös) Dies ist der Beginn der alten Erzählung hier in dem Ort, der Quiché genannt wird.
(epävirallinen suomalainen käännös, pohjautuu saksalaiseen) "Tämä on vanhan tarinan alku paikasta, joka tunnetaan nimellä Quiché."

Kielioppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukulaisensa jukateekin tavoin quiché on SVO-kieli, kun taas useimmat muut mayakielet ovat VSO-kieliä. Sanajärjestys ei kuitenkaan ole kovin tiukka ja VSO-järjestys esiintyykin yleisenä vaihtoehtona.

Erityistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka useimmissa kielissä ja kulttuureissa aikuiset korottavat äänensävyään puhuessaan pienille lapsille, quichén puhujien äänenkorkeus laskee näissä tapauksissa. Syynä tähän on se tosiseikka, että quichéjen keskuudessa korkeampaa äänensävyä käytetään pääasiassa silloin, kun puhutaan korkeammassa asemassa oleville ihmisille. Perimmäistä syytä tällaiseen käyttäytymiseen ei tiedetä.

Nahualá-quiché[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Quichén nahualá-murteelle on ominaista joidenkin kantamayasta periytyvien erityisominaisuuksien säilyttäminen. Näihin kuuluu mm. viiden pitkän (aa, ee, ii, oo, uu) ja viiden lyhyen (a, e, i, o, u) vokaalin erottaminen toisistaan; tällä ääntämyksellä kielen nimi olisi K‘ichee‘ eikä K‘iche‘. Lisäksi nahualássa on foneemit [h] ja [N], joita tosin käytetään ainoastaan sanan lopussa tavallisesti lyhyiden vokaalien jälkeen. [N]-foneemi esiintyy kuitenkin vain muutamassa sanassa.

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: de:Quiché-Sprache