Quichén kieli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Quiché
Oma nimi k'iche'
Tiedot
Alue  Guatemala
Virallinen kieli  Guatemala (kansalliskieli)
Puhujia 1,9 milj.
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalaiset aakkoset
Kielenhuolto ALMG
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta mayakielet
Kieliryhmä quichékielet
ISO 639-3 quc

Quiché (omakielinen nimi: k'iche) on mayakieliin kuuluva Guatemalan quiché-alkuperäiskansan puhuma kieli. Vuonna 2009 quichéllä arvioitiin olevan 1,9 milj. puhujaa.[1] Kielen lähimmät sukulaiskielet ovat mm. achi ja kekchí. Quiché luokitellaan uhanalaiseksi.[2].

Guatemalassa quiche on tunnustettu kansalliskieleksi, mutta se ei ole virallinen kieli.[3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puhuttua quichéa

Quichén kielialue kattaa suurimman osan Guatemalan ylängöstä etenkin Quichén departementissa, mutta myös Totonicapánissa, Sololássa ja Quetzaltenangossa. Guatemalassa quiché on puhutuin alkuperäiskieli; se on myös yksi puhutuimmista intiaanikielistä. Joitakin syrjäseutuja lukuun ottamatta useimmat quichén puhujat taitavat myös espanjaa enemmän tai vähemmän.

Kieli jakautuu useisiin toisistaan poikkeaviin murteisiin, joita monet kielitieteilijät pitävät erillisinä kielinä. Murteista keskiquichélla on eniten puhujia ja sitä käytetään myös alueen kouluissa sekä mediassa. Muita merkittäviä murteita ovat läntinen keskiquiché, san-andrés-quiché, joyabaj-quiché, itäquiché, nahualá-quiché ja cunén-quiché. Vaikka kielellä ei ole Guatemalassa virallista asemaa, sitä opetetaan monissa kouluissa ja puhutaan radiossa. Toistaiseksi vain harvat ihmiset kykenevät lukemaan quichéa, sillä SILin tietojen mukaan vain 20 000 (noin prosentti kielen puhujista) osaa lukea kieltä hyvin ja toiset 20 000 jonkin verran. Quichéintiaanit käyttävätkin kirjakielenään espanjaa.

Vuoden 2002 väestönlaskennassa 890 596 ihmistä (8,7 %) ilmoitti quichén äidinkielekseen; 1 270 953 (11,3 %) ilmoitti olevansa etnisesti quichéintiaaneja. SIL International puolestaan määrittelee pelkästään keskiquichélle 1,9 miljoonaa puhujaa; yhdessä muiden, pienempien murteiden kanssa kielen puhujamäärä olisi tällöin selvästi yli kaksi miljoonaa.

Kirjalliset perinteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnetuin quichén kielellä (tosin latinalaisin kirjaimin) kirjoitettu teos on quichéintiaanien kansalliseepos Popol Vuh, jonka nimi nykyisen oikeinkirjoituksen mukaan olisi Popol Wuj.[4] Ennen espanjalaisvalloitusta kieltä kirjoitettiin mayojen kirjoitusjärjestelmällä.

Nykyisin kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[5] Raamattu käännettiin quichéksi vuonna 1995.[6]

Fonologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vokaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etinen Keskinen Takainen
Suppea i u
Puolisuppea e o
Avoin a

Kaikki vokaalit voivat esiintyä sekä lyhyinä että pitkinä.

Lähde:[7]

Konsonantit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bilabiaalit Alveolaarit Palataalit Velaarit Uvulaarit Glottaalit
Nasaali m n
Klusiili Norm. p t k q ʔ
Ejek. p' t' k'
Affrikaatta Norm. t͡s t͡ʃ
Ejek. t͡s' t͡ʃ'
Frikatiivi s ʃ χ
Lateraali l
Tremulantti r
Approksimantti w j

Lähde:[7]

Oikeinkirjoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siirtomaakaudelta pitkälle 1900-luvulle kaikissa mayakielissä käytettiin vaihtelevia, espanjan oikeinkirjoitukseen pohjautuvia kirjoitusasuja. Myös Isä Ximénez käytti Popol Wujissa espanjalaista ortografiaa. Vasta muutama vuosi sitten Guatemalassa luotiin yleinen mayakielten kirjoitusstandardi, jonka asetti ALMG (Academia de las Lenguas Mayas de Guatemala). Tämä oikeinkirjoitus muistuttaa eräiltä osin (esim. kirjainten k ja q äänneasu sekä ejektiiviä merkitsevä apostrofi ’) Etelä-Amerikassa puhuttavien ketšuan ja aimaran oikeinkirjoitusta.

Popol Vuhin ensimmäinen lause eri kirjoitusasuissa:
Pater Ximénez Are v xe tzíh varal Quíche ubí.
ALMG-ortografia Are’ uxe’ ojer tziij waral K’iche’ ub’i’.
(Ximénezin espanjalainen käännös) Este es el principio de las antíguas hístorías aquí en el quiché.
(Tedlockin englantilainen käännös) This is the beginning of the ancient word, here in the place called Quiché.
(epävirallinen saksalainen käännös) Dies ist der Beginn der alten Erzählung hier in dem Ort, der Quiché genannt wird.
(epävirallinen suomalainen käännös, pohjautuu saksalaiseen) "Tämä on vanhan tarinan alku paikasta, joka tunnetaan nimellä Quiché."

Kielioppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Quichén perussanajärjestys on VOS. Muiden mayakielten tavoin quiché hyödyntää runsaasti erilaisia partikkeleita. Quiché on ergatiivikieli.[8].

Erityistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka useimmissa kielissä ja kulttuureissa aikuiset korottavat äänensävyään puhuessaan pienille lapsille, quichén puhujien äänenkorkeus laskee näissä tapauksissa. Syynä tähän on se tosiseikka, että quichéjen keskuudessa korkeampaa äänensävyä käytetään pääasiassa silloin, kun puhutaan korkeammassa asemassa oleville ihmisille. Perimmäistä syytä tällaiseen käyttäytymiseen ei tiedetä.

Nahualá-quiché[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Quichén nahualá-murteelle on ominaista joidenkin kantamayasta periytyvien erityisominaisuuksien säilyttäminen. Näihin kuuluu mm. viiden pitkän (aa, ee, ii, oo, uu) ja viiden lyhyen (a, e, i, o, u) vokaalin erottaminen toisistaan; tällä ääntämyksellä kielen nimi olisi K‘ichee‘ eikä K‘iche‘. Lisäksi nahualássa on foneemit [h] ja [N], joita tosin käytetään ainoastaan sanan lopussa tavallisesti lyhyiden vokaalien jälkeen. [N]-foneemi esiintyy kuitenkin vain muutamassa sanassa.

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: de:Quiché-Sprache

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Did you know K'iche' is vulnerable? Endangered Languages. Viitattu 12.10.2021. (englanniksi)
  2. Glottolog 4.4 - K'iche' glottolog.org. Viitattu 12.10.2021.
  3. Ki’che’ language, alphabet and pronunciation omniglot.com. Viitattu 12.10.2021.
  4. Popol Vuh | Mayan document Encyclopedia Britannica. Viitattu 12.10.2021. (englanniksi)
  5. ScriptSource - K’iche’ written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 12.10.2021.
  6. Kiche, Central in Guatemala joshuaproject.net. Viitattu 12.10.2021. (englanniksi)
  7. a b Larsen, Thomas: Manifestations of Ergativity in Quiché Grammar. University of California, 1988. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  8. K’iche’ Language - Structure, Writing & Alphabet - MustGo MustGo.com. Viitattu 12.10.2021. (englanniksi)