Qian Xuesen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Qian Xuesen (11. joulukuuta 191131. lokakuuta 2009) oli kiinalainen tiedemies ja sekä Yhdysvaltain että Kiinan kansantasavallan ohjus- ja avaruusohjelmien perustaja.

Qian oli yksi Jet Propulsion Laboratoryn perustajista aikana jolloin edelleen California Institute of Technologyn hallinnassa oleva laboratorio oli Yhdysvaltain maavoimien laboratorio. Kiinassa hän sai työstään nimityksen ”Kiinan rakettitekniikan isä” (tosin kiinalainen rakettitekniikka oli Qianin eläessä noin 800 vuotta vanhaa) ja ”Rakettitekniikan kuningas”. Hän siirtyi Kiinan kansantasavaltaan Yhdysvaltain kommunistivainojen aikana, joiden vuoksi hän joutui olemaan viisi vuotta vangittuna.

Asteroidi 3763 Qianxuesen on nimetty hänen mukaansa.

Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Qian Xuesen syntyi Hangzhoussa Kiinassa, josta perhe muutti hänen isänsä saadessa viran opetusministeriössä Qianin olleessa 3-vuotias. Hän valmistui Chiao Tung-yliopistosta (nykyinen Shanghai Jiao Tong yliopisto) vuonna 1934. Elokuussa 1935 Qian Xuesen matkusti Kiinasta Boksarikapina-apurahalla opiskelemaan Massachusetts Institute of Technologyssä.

Ura Yhdysvalloissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1936 Qian Xuesen siirtyi California Institute of Technologyyn jatko-opiskelijaksi professori Theodore von Kármánin alaisuudessa. Qian väitteli vuonna 1939. Hän jäi Caltechiin 20 vuodeksi nousten ”Goddard Professor” -professoriksi ja kehittyen Yhdysvaltain johtavaksi ohjusasiantuntijaksi.

Pian Kaliforniaan tulonsa jälkeen hän kiinnostui Frank Malinan ja muutamien muiden von Kármánin tutkijoiden rakettitekniikan ideoista. Hän alkoi osallistua näiden rakettikokeisiin.

Vuonna 1943 Qian ja kaksi muuta Caltechin rakettiryhmän miestä loi nimen Jet Propulsion Laboratory. Se esiintyi Maavoimille esitetyssä ohjusaloitteessa, jota pidettiin mahtipontisesti Yhdysvaltain vastineena Kolmannen valtakunnan V-2-ohjukselle. Tämä johti pienen kiinteäajoaineraketin, Private A:n, valmistumiseen vuonna 1944, josta kehittyi WAC Corporal-luotainraketti.

Toisen maailmansodan jälkeen Qian toimi USAAFissa everstiluutnattina ollen tuolloin korkea-arvoisin ei-valkoinen upseeri Yhdysvaltain asevoimissa. Hänet lähetettiin tutkimaan V-2-ohjuksia Saksaan.

Vuonna 1949 eversti Qian kehitti suunnitelman avaruuslentokoneesta, joka oli USAFin Dyna-Soarin ja NASAn avaruussukkulan kehityksen perusta (yhdessä Wernher von Braunin ja Eugen Sängerin Kolmannessa valtakunnassa tekemien suunnielmien kanssa).

Vuonna 1945 Qian meni naimisiin Jiang Yingin kanssa, joka oli Guomindangin johtajan Jiang Bailin tytär.

Kun Qian haki Yhdysvaltain kansalaisuutta vuonna 1950, FBI aloitti kampanjan hänen mustaamisekseen. Tällöin Kolmannen valtakunnan raketti-insinöörit olivat integroitumassa Yhdysvaltain ohjusohjelmiin ja aloitamassa siviiliavaruusohjelman lobbausta. Qianin ura päättyi välittömästi. Hän ilmoitti palaavansa Kiinaan. Yhdysvallat kietäytyi antamasta lupaa lähteä j hän joutui viideksi vuodeksi kotiarestiin. Kiinan kansantasavalta neuvotteli sen ajan Qianin vapauttamiseksi. Ulkomaille lähtöä viivytettiin lopussa perusteena ”salaisten dokumenttien kuljetuksella Kiinaan” – dokumentti oli koulun logaritmitaulukko.

Paluu Kiinaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1955 Qian vapautettiin osana Korean sodan vankienvaihdon neuvotteluita. Qian alkoi välittömästi toimia Kiinan ohjusohjelmassa. Hän pääsi Kiinan kommunistiseen puolueeseen vuonna 1958.

Qian perusti Institute of Mechanicsin ja alkoi kouluttaa kiinalaisia insinöörejä länsimaisin metodein. 1956 Qian jätti hallitukselle ballististen ohjusten ohjelmaehdotuksen ja nousi sen johtoon. Vuonna 1958 hänellä oli valmiina Dongfeng-ohjuksen suunnitelma. Ensimmäinen laukaisu tapahtui vuonna 1964 juuri ennen Kiinan ydinasetestiä. Dongfengistä tuli suosittu Silkworm-ohjus.

Vuonna 1979, aikana jolloin Yhdysvallat haki Kiinasta tukijaa omalle ulkopolitiikalleen, Qian sai Caltechin Distinguished Alumni Award-palkinnon ja vanhat arkistonsa.

Qian siirtyi eläkkeelle vuonna 1991.

Vuonna 1992 Kiinan kansantasavalta nosti avaruustoimintansa profiilia miehitettyjen lentojen ohjelman alun julistamisella. Tällöin Qianin tutkimus, joka muun muassa johti Pitkä Marssi-ohjuksen kehitykseen, tuotiin laajemmin kiinalaisten tietoisuuteen.

Vanhuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvun alusta lähtien Qianin väitettiin läntisten lähteiden mukaan keskittyneen hengellisyyden kysymysten tutkimiseen etsien tieteellistä selitystä Qigongille. Hän kuoli 31. lokakuuta 2009 Pekingissä 97-vuotiaana.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Father of China's space tech program dies at 98 Yahoo! News. 31.10.2009. Viitattu 31.10.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Berliner Union Stuttgart 1957

  • ТЕХНИЧЕСКАЯ КИБЕРНЕТИКА
  • Tsien HS Two-dimensional subsonic flow of compressible fluids // Aeronaut. Sci. 1939
  • Von Karman T, Tsien HS. The buckling of thin cylindrical shells under axial compression. J Aeronaut Sci 1941
  • Tsien, HS 1943 Symmetrical Joukowsky Airfoils in shear flow. Q. Appl. Math.
  • Tsien, HS, "On the Design of the Contraction Cone for a Wind Tunnel," J. Aeronaut. Sci., 10, 68-70, 1943
  • Von Karman, T. and Tsien, HS, "Lifting- line Theory for a Wing in Nonuniform Flow," Quarterly of Applied Mathematics, Vol. 3, 1945
  • Tsien, HS: Similarity laws of hypersonic flows. J. Math. Phys. 25, 247-251, (1946).
  • Tsien, HS 1952 The transfer functions of rocket nozzles. J. Am. Rocket Soc
  • Tsien, HS, "Rockets and Other Thermal Jets Using Nuclear Energy", The Science and Engineering of Nuclear Power, Addison-Wesley Vol.11, 1949
  • Tsien, HS, “Take-Off from Satellite Orbit,” Journal of the American. Rocket Society, Vol. 23, No. 4, 1953
  • Tsien, HS 1956 The Poincaré-Lighthill-Kuo Method, Advances in Appl. Mech.
  • Tsien, HS, 1958, "The equations of gas dynamics."
  • Tsien, HS, "Rockets and Other Thermal Jets Using Nuclear Energy", The Science and Engineering of Nuclear Power, Addison-Wesley