Pyynikinharju
Pyynikinharju on Tampereella sijaitseva maailman korkein pitkittäisharju.[1][2] Harju kohoaa 160 metrin korkeuteen merenpinnasta ja 80 metriä Pyhäjärven pinnasta.[3] Pyynikinharju kuuluu Etelä-Pohjanmaalta Salpausselälle ulottuvaan harjumuodostumaan. Harjumuodostuma jatkuu Pyynikinharjusta länteen päin Pispalanharjuna ja Tahmelana tunnettuna kallioisena harjanteena. Itään päin harju nousee Tampereen kaupunkiasutuksen jälkeen Kalevankankaaksi, jossa on ollut hautausmaa jo lähes 200 vuotta. Kangasalla harjumuodostuma jatkuu Kirkkoharjuna, Kuohunharjuna, Keisarinharjuna ja Vehoniemenharjuna. Pyynikinharju on pitkittäisharjujen tapaan pääosin soraa ja hiekkaa.
Pyynikillä kasvaa vielä jonkin verran vanhoja petäjiä, joiden juuret ovat osittain ilmassa, sillä hiekkainen maa vierii vuosien varrella alaspäin kohti Pyhäjärveä. Kasvillisuutta soraharjuilla on petäjien lisäksi myös katajia, jotka ovat suojeltuja. Katajanmarjoja voi kuitenkin poimia, kun muistaa, ettei oksia saa taittaa eikä katajaa irrottaa maasta. Pyynikillä kasvaa myös vaahteroita, jotka antavat syksyisin harjulle kauniin värin.
Myös taikinamarjoja kasvaa näillä harjuilla. Kanervikon keskeltä voi löytää kantarelleja ja syksyisin muutamia muitakin syötäviä sieniä. Myös puolukat viihtyvät etelärinteillä.
Matkailu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1929 rakennettu Pyynikin näkötorni on yhä käytössä. Siihen liittyy maantasolla oleva kahvila. Pyynikin rinteillä on useissa kohdissa puuportaita, joita pitkin pääsee Pyhäjärven rannasta Pyynikin huipulle.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pyynikki (Arkistoitu – Internet Archive) - Hämeenpuiston Ystävät
- ↑ Pitkittäisharjut (Arkistoitu – Internet Archive) - Peda.net
- ↑ Pyynikki - Tampereen kaupunki