Keisarinharju
Keisarinharju on Kangasalla, Roineen ja Längelmäveden välissä, Kaivannon kanavan pohjoispuolella sijaitseva harju. Se on osa samaa pitkää harjuketjua, johon kuuluvat myös lännessä sijaitsevat Kuohunharju, Kirkkoharju, Tampereen Pyynikinharju. Kaivannon kanavan eteläpuolella harju jatkuu Vehoniemen harjuna.
Harjua pitkin on kulkenut vanha, Tampereelle johtanut tie. Nykyinen valtatie 12 Tampereelta Lahteen sitä vastoin kulkee sen ohi, ja harjun laella kulkee vain kävelyteitä.
Keisarinharjun nimi johtuu siitä, että keisari Aleksanteri I kävi paikalla vuonna 1819[1]. Aikaisemmin paikan nimi oli Syrjänkorkee[2]. Siellä kävi myös Kustaa III vuonna 1775 matkallaan Tampereelle, ja hän ihastui paikalta avautuneisiin näköaloihin.
Vuonna 2004 Keisarinharju valittiin Yle Tampereen ja Pirkanmaan liiton järjestämässä äänestyksessä Pirkanmaan kauneimmaksi näköalapaikaksi.
Keisarinharjun näkötorni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keisarinharjulle rakennettiin vuonna 1819 Suomen ensimmäinen näkötorni. Se oli kauan ollut yksi Kangasalan neljästä näkötornista. Näkötorni on yritetty polttaa monta kertaa, kahdesti se on jo uusittukin, ja vuoden 2006 lopulla eräs nuori mies poltti sen jälleen. Vuotta myöhemmin sama mies poltti myös Haralanharjun näkötornin. Vuonna 2010 samalle paikalle rakennettiin aiempaa puutornia matalampi, "Keisarin portaiksi" nimetty näköalatasanne [3].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kangasalan näkötornit, Museovirasto
- ↑ Tuhopolttaja poltti näkötornin Kangasalla. Web Archive 30.12.2013 (Turun Sanomat 12.8.2006).
- ↑ Keisarin portaat – Keisarinharjun näköalapaikka avattu mobilia.fi. 20.5.2010. Viitattu 13.9.2010. [vanhentunut linkki]