Psykoottinen masennus
Psykoottinen masennus on vaikea-asteinen masennus, johon liittyy harhaluuloja, aistiharhoja, psykomotorista hidastumista, kiihtymistä tai sulkutila.[1][2] ICD-10-luokituksessa sairaus on F32.3 vaikea-asteinen, psykoottinen masennustila.
Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Psykoottisen masennuksen oireet vastaavat muuten vaikeaa masennusta, mutta masennuksen lisäksi esiintyy joko harhaluuloja, aistiharhoja, psykomotorista hidastumista tai kiihtymistä sekä jopa täydellinen pysähtyminen eli sulkutila.[1][2] Psykomotorinen eli mielen ja liikkeiden yhteistoiminnan hidastuminen näkyy liikkumisen, puheen, ilmeiden, eleiden tai hienomotoriikan vähentymisenä.[3] Tavallisimpia psykoottisen masennuksen oireita ovat harhaluulot ja kuuloharhat.[1]
Vaikea masennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Usein kyyniset ajatukset ovat hallitsevin oire.[1] Masentunut henkilö kärsii yleensä hellittämättömän masentuneesta mielialasta, väsymyksestä, mielihyväkokemusten puutteesta, unihäiriöistä, ruokahaluttomuudesta, joskus lisääntyneestä ruokahalusta, keskittymisvaikeuksista, päättämättömyydestä, syyllisyyden ja arvottomuuden tunteista, toivottomuudesta tai itsetuhoajatuksista.[4]
Sulkutila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Depressiivinen stupor tarkoittaa psykoottiseen masennukseen liittyvää sulkutilaa, jossa potilas on täysin pysähtynyt, reagoimaton, puhumaton ja kykenemätön syömään tai juomaan. Pitkittyessään tila on hengenvaarallinen.[1]
Aistiharhat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuuloharhojen sisältö voi olla halventava, masentunut, vihjaileva, kyyninen tai syyttävä. Tavallisesti kuuloharhat eivät puhu kolmannessa persoonassa tai kommentoi ihmistä. Hajuharhat saattavat olla esimerkiksi mädäntyneen lihan tai jätteiden hajun haistamista.[1]
Harhaluulot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Harhaluulojen sisältö on tavallisesti vainoava tai luulotautinen. Harhaluuloinen henkilö voi olla esimerkiksi vakuuttunut, että hän on tehnyt rikoksen tai syntiä tai että hän on puilla paljailla. Hän saattaa myös uskoa sellaisen katastrofin tai tuhon olevan tulossa, josta hän on vastuussa. Vanhoilla ihmisillä somaattiset harhaluulot liittyvät usein suoliston toimintaan.[2]
Harhaluulot ovat harvoin yhtä mahdottomia tai kummallisia kuin skitsofrenian kirjon sairauksissa eli kokemuksia telepatiasta, satunnaisten asioiden liittymisestä itseensä tai tunnetta siitä, että joku toinen hallitsee henkilön mieltä.[5]
Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Usein psykoottisesta masennuksesta kärsivä on selvästi työkyvytön[6] ja tarvitsee aluksi psykiatrista sairaalahoitoa, koska todellisuudentaju vääristyy ja toimintakyky heikkenee huomattavasti, mikä puolestaan vaikuttaa olennaisesti kotona selviytymiseen. Itsemurhavaara on myös suuri, samoin toipumisen jälkeen uudelleen sairastumisen riski.[1] Sähköhoito on psykoottisen masennuksen tehokkain hoito.[2] Tutkimuksen mukaan 95 % potilaista hyötyi sähköhoidosta ja se vähensi sairauden uusiutumisen vaaraa.[1] Lääkehoidoksi suositellaan masennus- ja psykoosilääkkeiden samanaikaista käyttöä. Lisäksi annetaan psykoterapiaa. Hoidon keskeinen tarkoitus on myös tarjota potilaalle yleistä mielenterveydellistä ja sosiaalista tukea.[5]
Yleisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
0,35 % ihmisistä sairastuu Suomessa elämänsä aikana psykoottiseen masennukseen.[7] Vuoden aikana Suomessa sairastetuista masennustiloista 3,4 % oli psykoottisia.[1]
Vanhuksilla psykoottinen masennus on yleisempi kuin nuoremmilla.[2] Vanhusten kaikista masennustiloista on psykoottisia arviolta 15–20 %.[1] Vanhusväestöstä 1–4 % kärsii masennuksesta, sairaalahoidossa olevista jopa 10–12 % on vaikeasti masentuneita ja kotihoidossa olevista 6–9 %.[2] Vanhenemisen myötä tulevat sairaudet saattavat aiheuttaa masentumista.[2]
Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvillä masennusjaksoilla esiintyy psykoottisuutta useammin kuin muissa masennuksissa.[4]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j www.duodecimlehti.fi - VUOSIKERRAT www.duodecimlehti.fi. Viitattu 17.4.2016.
- ↑ a b c d e f g Vanhusten masennus | Tampereen yliopistollinen sairaala www.pshp.fi. Viitattu 18.4.2016. [vanhentunut linkki]
- ↑ www.duodecimlehti.fi - HAKU www.duodecimlehti.fi. Viitattu 17.4.2016.
- ↑ a b Kaksisuuntainen mielialahäiriö Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Arkistoitu 28.4.2016. Viitattu 18.4.2016.
- ↑ a b Suositus - Käypä hoito www.kaypahoito.fi. Viitattu 18.4.2016.
- ↑ Masennustilat eli depressiot :: Terveyskirjasto www.terveyskirjasto.fi. Arkistoitu 25.4.2016. Viitattu 18.4.2016.
- ↑ Psykoottisen masennuksen diagnostiikka ja hoito docplayer.fi. Viitattu 18.4.2016.