Porkuni järv
| Porkuni järv | |
|---|---|
 Auringonlasku, elokuu 2013 |
|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Länsi-Virumaa |
| Kunnat | Tapa, Väike-Maarja |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Valgejõen vesistö |
| Laskujoki | Valgejõgi |
| Järvinumero | VEE2033500 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 107 m |
| Rantaviiva | 11,154 km |
| Pinta-ala | 48,2 ha[1] |
| Keskisyvyys | 2 m |
| Suurin syvyys | 2,5 m |
| Valuma-alue | 43,6 km² |
| Saaria | 8 |
 Porkuni järv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Porkuni järv [2] on Virossa Länsi-Virumaalla Tapan ja Väike-Maarjan kuntien välisellä rajalla sijaitseva järvi. Se sijaitsee maantieteellisesti Pandiveren ylängöllä ja se kuuluu alueen karstijärviin. Se on Virossa kuuluisa siitä, että sillä on ajelehtivia saaria ja että se joskus kesäisin kuivuu kokonaan.[2][3]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven pinta-ala on 45 hehtaaria ja se on 2,0 kilometriä pitkä ja 450 metriä leveä. Saaria on 8, joiden yhteinen pinta-ala on 1,31 ha. Useimmat saaret ovat matalia ja ruohottuneita. Pienien saarien sanotaan ajelehtivan järvellä. Järven kaakkoispäässä sijaitsee kolme metriä korkea saari ja järven luoteispäässä sijaitsee Lossisaari. Se on 500 metriä pitkä ja 200 metriä leveä. Se kohoaa yli 10 metriä järven pinnan yläpuolelle. Saaresta on rakennettu järven yli neljä pengerpatoa, jotka erottavat järvestä neljä vesiallasta. Kaksi pienintä allasta ovat Aiajärv ja Iirijärv (yht yli 1 ha). Suurjärv on järven kaakkoinen allas (36 ha), jossa sijaitsevat suuret saaret. Luoteispäässä on Karujärv eli Alumine järvi (4 ha), josta saa alkunsa laskujoki Valgejõgi. Karujärven luoteispäässä on tiepenger, jonka ali joki virtaa. Joella on pituutta 89,5 kilometriä ja se laskee Suomenlahteen Loksan satamassa [4]. Järven valuma-alueen laajuus on 43,6 km². Vedenpinnan korkeus on keskimäärin 107,0 metriä mpy.[2][3][5][6]
Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 2 metriä ja suurin syvyys 2,5 metriä. Järven laskennalliseksi tilavuudeksi voidaan määrittää 0,00089 kuutiokilometriä eli 0,89 miljoonaa kuutiometriä [7]. Järven rantaviivan pituus on 11,2 kilometriä ja järven rannat kohoavat usein yli 10 metriä vedenpintaa korkeammalle. Järvan ja Kullengan yhdistävä maantie (180) ohittaa järven sen luoteispäässä.[2][3]
Järven luokittelu ja ekologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 1) mukaan kovavetinen järvi (vir. kareda veega järv).[2][8]
Järvi luokitellaan limnologisesti alkalitrofiseksi järveksi (vir. alkalitroofne tai allikatoiteline, AL). Tällaisiin järviin on veteen liuennut runsaasti kalkkikivestä irronnutta vetykarbonaattia, joka aiheuttaa veden emäksisen happamuustason (pH on yli 7). Vedessä on myös runsaasti mineraaleja, jotka muuttavat vedenvärin usein turkoosiksi tai sinertäväksi. Koska vesi on emäksistä ja sen sisältämät mineraalit ja ravinteet poikkeavat muista järvistä, on näihin järviin kehittynyt omanlainen levien muodostama ekosysteemi.[2][8][9]
Porkuni järv sijaitsee 500 miljoonaa vuotta sitten syntyneen kalkkikivikallion päällä ja seudun kalkkikivestä on havaittavissa monia karstin piirteitä. Seudulla on paljon lähteitä, joista ilmeisesti myös järvi saa vetensä. Järvellä ei ole tulo-ojia, joten maaperän huokoisuus selittää järven olemassaolon. Veteen liuenneet runsaat ravinteet saavat planktonlevien kasvamaan ja kukkimaan runsaina. Järvi onkin hyvin rehevöitynyt. Kuolleet planktonit vajoavat järven pohjalle muodostaen paksun mutakerroksen. Järvi kuivuu joinakin vuosina ja silloin järven kalat kuolevat. Tilalle on istutettu uusia kaloja, kun vedenpinta nousee normaaliksi.[10]
Järvi on kuivunut vuosina 1940, 1964, 1976, 1998, 2003, 2004 ja 2006 (valokuva).
Virkistys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvellä on järjestetty paljumelonnan maailmanmestaruuskilpailuja.[11]
-
Kuivunut järvi lokakuussa 2006 -
Mittauspiste ja kuivumistaulukko -
Järven saaria -
Järven pohjoispäätä -
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Estonian Environmental Register. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ a b c d e f Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 31.3.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Keskkonnaregister: Porkuni järv (vee2033500) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 31.3.2017. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Valgejõgi (VEE1079200) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 26.4.2017. (viroksi)
- ↑ Visit Estonia: Porkuni järv (Arkistoitu – Internet Archive)(suomeksi), viitattu 26.4.2017
- ↑ Kalapeedia: Porkuni järved, kalapeedia.et, viitattu 26.4.2017
- ↑ Laskettu kertomalla järven pinta-ala sen keskisyvyydellä. Tämä ei ole viranomaisten määrittämä arvo!
- ↑ a b Võhmetu-Lemmküla-Porkuni karstijärvede ja ooside ala, Eesti Looduse Infosüsteemis (EELIS), viitattu , (viroksi)
- ↑ Fütoplanktoni indikaatorlus: Alkalitroofsed ehk lubja- ehk allikatoitelised järved
- ↑ Vikk, Ella: Isepäine Porkuni järv(viroksi), viitattu 26.4.2017
- ↑ Mikkonen, Nadja: Erikoinen paljumelonta on maailmanmestaruuslaji - Suomi sai pronssia, YLE, 21.7.2014, viitattu 26.4.2017