Pluskvamperfekti
Pluskvamperfekti eli entispäättymä on aikamuoto, joka ilmaisee menneisyydessä päättynyttä tekemistä tai tapahtumaa, joka päättyi ennen kuin jokin toinen toiminta tai tapahtuma alkoi.[1] Sen nimi tulee latinasta (latinan plus quam perfectum on suomeksi enemmän kuin perfekti) Pluskvamperfektiä käytetään usein vuorovaikutuksessa imperfektin kanssa: Kun olin avannut tietokoneen, kirjauduin sisään. Suomen kielen pluskvamperfekti on liittomuoto, joka muodostetaan olla-verbin imperfektistä ja partisiippimuodosta, jonka pääte on -nut tai -nyt, monikossa -neet: olin tehnyt, olit tehnyt, oli tehnyt, olimme tehneet, olitte tehneet, olivat tehneet
Pluskvamperfektillä voidaan osoittaa myös, että käsillä oleva tieto on välillistä, ei suoranaisesti omaan aistihavaintoon tai muistiin perustuvaa: "Eilen oli satanut lunta"
Muut suomen aikamuodot ovat preesens, imperfekti, perfekti, liittopreesens ja liittoimperfekti.
Muissa kielissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruotsissa pluskvamperfekti muodostetaan rakenteella hade + pääverbin supiini, esim. vi hade fallit, olimme pudonneet.
Englannissa pluskvamperfekti muodostetaan apuverbillä had ja verbin niin sanotusta perfektimuodosta, esim. I had been, olin ollut.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pirjo Hiidenmaa, Sari Kuohukoski, Erkki Löfberg, Helena Ruuska, Tiina Salmi: Piste. Lukion äidinkieli ja kirjallisuus 1-3, s. 249. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 951-1-18839-9.