Pietarsaaren kihlakunta
Pietarsaaren kihlakunta (ruots. Pedersöre härad) on entinen Suomen kihlakunta, joka sijaitsi Vaasan läänissä. Vuonna 1940 kihlakuntaan kuuluivat seuraavat kunnat:[1]
- Alaveteli
- Halsua
- Himanka
- Kaarlela
- Kannus
- Kaustinen
- Kruunupyy
- Kälviä
- Lestijärvi
- Lohtaja
- Luoto
- Perho
- Pietarsaaren maalaiskunta (nykyään Pedersören kunta)
- Purmo
- Teerijärvi
- Toholampi
- Ullava
- Veteli
- Ähtävä
- Öja
Kihlakunnan ulkopuolella oli Pietarsaaren kaupunki.
Kihlakunnan maapinta-ala oli 6 837,25 km² (1.1.1938), ja sen väkiluku oli 73 857 henkeä (31.12.1939).[1]
Vuoteen 1835 asti Pietarsaaren kihlakunnan edeltäjänä toimi Korsholman pohjoinen voutikunta, josta vuonna 1776 erotettiin Korsholman keskinen voutikunta. Vuonna 1835 voutikuntien nimet muutettiin kihlakunniks. Vuonna 1860 Korsholman pohjoisesta kihlakunnasta muodostettiin Pietarsaaren kihlakunta. Maantieteellisesti kihlakuntien ja voutikunnan toiminta-alue oli sama, ainoastaan Lappajärvi siirrettiin vuonna 1835 Korsholman itäiseen voutikuntaan. Pietarsaaren kihlakunta lakkautettiin 30.9.1982. Alueen suomenkielisistä kunnista muodostettiin Kokkolan kihlakunta 1.10.1982 alkaen ja ruotsinkieliset kunnat siirrettiin Uudenkaarlepyyn kihlakuntaan. Vuonna 1919 Pietarsaaren kaupunki erotettiin Pietarsaaren kihlakunnasta omaksi henkikirjoitusalueekseen. Pedersören nimismies John Alarik Berg hoiti kaupungin henkikirjoittajan tehtäviä nimismiehen viranhoidon ohessa aina vuoteen 1957 saakka. 1.11.1959 Pietarsaari liitettiin takaisin ympäröivään kihlakuntaan.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (PDF) (sivut 16–43) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 23.12.2013.
- ↑ Arkistonmuodostaja: Häradsskrivaren i Pedersöre härad narc.fi. Viitattu 3.9.2019. [vanhentunut linkki]