Pietari Hannikainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pietari (Petter) Hannikainen, sukunimi vuoteen 1852 Hanén (24. elokuuta 1813 Sääminki – 27. syyskuuta 1899 Parikkala) oli suomalainen kirjailija, lehtimies ja maanmittari.[1]

Elämänvaiheet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hannikaisen vanhemmat olivat Säämingin Kiilanmäen kylän talollinen, herastuomari Mikael Abrahamsson Hannikainen (k. 1850) ja hänen toinen puolisonsa Katarina Löppönen. Säveltäjä P. J. Hannikainen oli hänen veljenpoikansa.[2] Hannikainen pääsi ylioppilaaksi 1833 ja opiskeli Helsingin yliopistossa. Hannikaisesta tuli maanmittausauskultantti 1835 ja hän sai varamaanmittarin arvonimen 1843. Hän toimi Viipurin läänissä varamaanmittarina vuodesta 1849 ja vakinaisena komissiomaanmittarina 1857–1866 sekä Uudenmaan läänissä vakinaisena komissiomaanmittarina 1866–1874 ja vanhempana komissiomaanmittarina 1874–1879. Hannikainen omisti myös maatilan Parikkalassa, jonne hän oli muuttanut vuonna 1851. Hänet on haudattu Parikkalan vanhalle eli Vierevin hautausmaalle.

Hannikainen oli naimisissa 1854–1862 Katarina Margareta Krankin (k. 1862) kanssa tämän toisessa avioliitossa sekä vuodesta 1864 Emilia Savanderin (k. 1910) kanssa. Pietari Hannikaisen lapsia olivat Hiittisten piirin nimismies August Edvard Hannikainen (1854–1939), metsähallituksen ylijohtaja Peter Woldemar Hannikainen (1858–1928), Kuopion lyseon rehtori Karl Onni Gerhard Hannikainen (1865–1930) ja Antrean piirilääkäri, lääkintöneuvos Tauno Robert Alarik Hannikainen (1868–1953).

Kirjallinen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hannikainen toimitti Viipurissa ilmestynyttä Kanava-lehteä vuosina 1845–1847. Siinä käsiteltiin uskonnollisia ja valtiollisia (poliittisia) aiheita. Viranomaiset lakkauttivat lehden 1847. Hannikainen avusti myöhemminkin useita lehtiä, kuten Suometarta, jonka päätoimittajakin hän oli. Hannikainen toimitti myös vuoteen 1848 saakka Sanansaattaja Viipurista -lehteä.[1]

Hänen näytelmänsä Silmänkääntäjä eli Jussi Oluvisen matka Hölmölään, ensimmäinen julkisesti esitetty suomenkielinen näytelmä, nähtiin ensin eräässä lappeenrantalaisessa yksityiskodissa vuonna 1846 ja sen jälkeen Kuopiossa 1847. Hannikainen oli kirjoittanut näytelmän jo 1830-luvun lopulla ollessaan maanmittarin apulaisena Ruokolahden Hölmölän kylässä. Silmänkääntäjää lainattiin eri lukemistoihin, mikä osaltaan teki teoksen tunnetuksi. Kaikkiaan Hannikainen julkaisi yhdeksän näytelmää, neljä jäi lisäksi julkaisematta.[3]

Hannikainen kirjoitti myös runoja ja suomensi tunnettujen kirjailijoiden, kuten Holbergin, Shakespearen ja Cervantesin näytelmiä. Hänen suomennoksiinsa kuuluu myös asiaproosaa, lainopillisesta tietoudesta Venäjän historiaan. Hänen sepittämiään tai yleiskielen käyttöön ottamiaan sanoja ovat ajanmukainen, alkeiskoulu, huoltaja, julkisuus, kannattavaisuus, kansakoulu, katse, kirjanpito, kirjanpitäjä, käsityöläinen, liike, menekki, neuvosto, nimetä, näytellä, oppikoulu, osake, osinko, ostos, painattaa, pöytäkirja, sankaruus, sitoutua, taivuttaa (sanoja), taloudellinen, toimikunta, tukkukauppias, tulevaisuus, tuonti, valokuva, varatuomari, yhteiskunta, yhteisö (merkityksessä yleisö) ja äänne.[3]

Muistamiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin Pohjois-Haagassa on Pietari Hannikaisen tie.

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Silmänkääntäjä eli Jussi Oluvisen matka Hölmölään, ilveily, ensimmäinen julkisesti esitetty suomenkielinen näytelmä (esitetty 1847). E-kirja Gutenbergiltä.
  • Antonius Putronius, näytelmämukailu. E-kirja Gutenbergiltä.
  • Liukas-kielinen. Komedia viidessä näytöksessä. E-kirja Gutenbergiltä.
  • Pietar Patelin eli Sukkela asianajaja. Ilveilys kolmessa näytöksessä . E-kirja Gutenbergiltä.
  • Selima. Sadullinen komedia viidessä näytöksessä. E-kirja Gutenbergiltä.
  • Serkukset. Alkuperäinen jutelma Ulla-tätiltä, novelli (1848)
  • Karjala G.W. Wilén: Kuvaelmia Suomen maakunnista 3 (1864)
  • Savonmaa G.W. Wilén: Kuvaelmia Suomen maakunnista 2 (1864)
  • Talvikukkasia, eli pieniä kaunokirjallisia kappaleita, kokoelma (1865).
  • Pitäjään-kirjasto, opiksi ja huviksi Suomen pereille (1869)
  • Lapsuuden ystävät Huvinäytelmä (1873)
  • Neitsyt Siiri Näytelmä (1875)
  • Jutelmia läheltä ja kaukaa 1. (1882). E-kirja Gutenbergiltä.
  • Jutelmia läheltä ja kaukaa 2. (1884). E-kirja Gutenbergltä.

Suomennoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Robert Trapp: Asianajajia eli lainopillinen käsikirja Suomen kansalle. Viipuri 1847
  • Alfred Nicolas Rambaud: Venäjän historia, vanhimmista ajoista alkaen vuoteen 1877 ; muodostamalla suom. P. Hannikainen. Edlund, Helsinki 1880
  • Eugène Manuel: Työväen elämästä : yksinäytöksinen näytelmä ; mukaillut P. Hannikainen. Näytelmäkirjallisuutta 29. Telén, Kuopio 1899, 2. painos 1908

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 137. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
  2. ↑ https://hannikainen.fi/wordpress/wp-content/uploads/2019/03/abrahamin-haara.pdf
  3. ↑ a b Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 444–445. (4.painos) Helsinki: Otava, 1979. ISBN 951-1-04680-2

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pietari_Hannikainen&oldid=22751558”