Peukaloinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo lintulajista. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Peukaloinen
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Suomessa:

Elinvoimainen [2]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Peukaloiset Troglodytidae
Suku: Peukaloiset Troglodytes
Laji: troglodytes
Kaksiosainen nimi

Troglodytes troglodytes
(Linnaeus, 1758)[1]

Katso myös

  Peukaloinen Wikispeciesissä
  Peukaloinen Commonsissa

Peukaloinen (Troglodytes troglodytes) on peukaloisten heimoon kuuluva varpuslintu. Se on toiseksi pienin Suomessa pesivä lintulaji; sitä pienempi on ainoastaan hippiäinen.[3]

Peukaloisen pituus on vain 9–11 cm.[4][5] Peukaloisen pyrstö on lyhyt ja useimmiten pystyssä. Peukaloinen on selkäpuolelta punaruskea ja vatsapuolelta ruskehtavanvalkea tummalla ja ohuella poikkiraidoituksella. Sillä on ruskehtavanvalkea silmäkulmanjuova sekä melko pitkä ja terävä, hieman alaspäinkaartuva nokka. Sukupuolet ja eri ikäluokat ovat samannäköisiä.[4]

Vanhoilla peukaloisilla on täydellinen sulkasato kesällä pesinnän jälkeen. Nuoret linnut sulkivat höyhenpukuaan osittain ennen syysmuutolle lähtöä ja sen jälkeen ikäluokkien erottaminen maastossa on mahdotonta.[6]

Peukaloisen varoitusääniä ovat rätisevä ”tserrr” ja kova, maiskahtava ”tsäk”. Peukaloisen laulu, joka on linnun pienen kokoon nähden voimakasta, koostuu metallinsointuisten äänien ja trillien sarjoista.[4] Laulu muistuttaa rautiaisen laulua, mutta on polveilevampaa.[5] Peukaloinen voi laulaa kaikkina vuodenaikoina.[4]

Peukaloisella on 29 alalajia.[7] Laji pesii lähes koko Euroopassa sekä osassa Keski- ja Itä-Aasiaa, Pohjois-Amerikkaa ja Pohjois-Afrikkaa. Levinneisyysalueensa pohjoisosissa peukaloinen on muuttolintu.[1]

Suomen peukaloiskanta on 50 000–120 000 pesivää paria. Vaikka kannan koko vaihtelee paljon eri vuosien välillä, on Suomen peukaloiskanta kasvanut 1940–1950-luvuilta lähtien.[8]

Suomessa peukaloinen on muuttolintu, joka talvehtii Keski-Euroopassa. Se saapuu keväällä huhti-toukokuussa, ensimmäiset jo maaliskuussa, ja lähtee syksyllä syys-marraskuussa. Joitakin peukaloisia talvehtii Suomessa joka vuosi, pääosin lounaissaaristossa ja Etelä-Suomessa.[5]

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peukaloinen pesii erityisesti ryteikköisissä metsissä, joissa on runsaasti aluskasvillisuutta, sekä rehevillä puronvarsilla. Sitä tavataan kuitenkin myös lähes puuttomilla saarilla, joilla on esimerkiksi pensasaitoja, kivikoita tai muureja.[4] Keski- ja Etelä-Euroopassa peukaloinen pesii usein myös pihapiireissä.[8]

Lisääntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keväällä koiraspeukaloinen valtaa pesimäpiirin ja alkaa puolustaa sitä tunkeilevilta lajikumppaneiltaan. Tiheä kasvillisuus sekä saniaispehkot, pystyjuurakot, kannot, maapuut, risukasat ja muut sellaiset paikat ovat sille mieleen. Koiras rakentaa useita, joskus jopa kymmenkunta lähes pallomaista pesää sammalesta, oksista ja lehdistä. Koiras esittelee pesärakennelmiaan naaraalle, joka valitsee niistä itselleen mieleisimmän. Naaras vuoraa pesän höyhenillä ja karvoilla ja munii sitten 6–8 valkoista munaa, joita se hautoo yksin 12–20 vuorokautta.[9]

Peukaloisen munia.
Peukaloinen siivoamassa ulosteita pesästään.

Peukaloiset syövät hyönteisiä, hämähäkkejä, matoja ja muita selkärangattomia.[5]

  1. a b c BirdLife International: Troglodytes troglodytes IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 19.1.2023. (englanniksi)
  2. Jari Valkama: Peukaloinen – Troglodytes troglodytes Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  3. Peukaloinen Luontoportti. Viitattu 15.12.2012.
  4. a b c d e Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut, s. 336. WSOY, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2
  5. a b c d Laine, Lasse J.: Suomalainen Lintuopas, s. 226. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0
  6. Svensson, Lars 1997: Euroopan varpuslinnut - sukupuolen ja iän määritys. - Lintutieto. Jyväskylä.
  7. ITIS Integrated Taxonomic Information System - Report itis.gov. Viitattu 1.9.2023.
  8. a b Lintuatlas atlas3.lintuatlas.fi. Viitattu 13.10.2012.
  9. von Haartman, L.; Hildén, O.; Linkola, P.; Suomalainen, P. & Tenovuo, R. 1967: Pohjolan linnut värikuvin. - Otava. Helsinki.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Anttinen, Eeva ja Johannes 1987: Peukaloisen Troglodytes troglodytes pesä linnunpöntössä. – Lintumies 3.1987 s. 139. LYL.
  • Mikkola, Heimo 1974: Peukaloinen Troglodytes troglodytes huuhkajan Bubo bubo suojissa. – Lintumies 1.1974 s. 32. SLY.
  • Neuvonen, Veikko 1980: Peukaloisen pesä pöntössä Nastolassa. – Lintumies 1.1980 s. 41. LYL.
  • LuontoPortti: Peukaloinen (Troglodytes troglodytes)
  • ITIS: Troglodytes troglodytes (englanniksi)