Petteri Sariola

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Petteri Sariola
Petterisariola.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 16. lokakuuta 1984 (ikä 35)
Muusikko
Soittimet kitara
Levy-yhtiöt King RecordsView and modify data on Wikidata
Aiheesta muualla
www.petterisariola.fi

Petteri Sariola (s. 16. lokakuuta 1984) on suomalainen kitaristi[1]. Sariola toimii säveltäjänä, sovittajana ja sekä studio- että kiertuekitaristina.[2] Hän on julkaissut kolme studioalbumia. Sariola vaikuttaa myös yhtyeessä Dead Sirius 3000.[3]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuvuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sariola aloitti kitaransoiton 7-vuotiaana, ja hän on opiskellut sekä klassisen että sähkökitaran soittoa. Hänelle myönnettiin vuonna 2005 Nokia Young Talent -stipendi kaikkien aikojen nuorimpana artistina.[2]

Sariola sai innoituksen perkussiiviseen fingerstyle-soittotekniikkaan vuonna 2003, kun hänen opettajansa Tomi Paju soitti hänelle soittotunnin päätteeksi yhdysvaltalaiskitaristi Michael Hedgesin albumin. Reilun vuoden harjoittelun jälkeen hän esiintyi ensimmäistä kertaa fingerstyle-tyylillä konsertissa Pop & Jazz Konservatoriossa.[1]

Sariola päätti keskittyä musiikkiuraansa heti kun sai lukio-opintonsa ja opinnot Helsingin pop jazz -konservatoriosta päätökseen. Sariola aloitti soittotekniikkaansa esittävien videoiden kuvaamisen Youtubeen vuonna 2006. Videot keräsivät katsojia ja Sariola sai konserttikutsuja eri puolilta maailmaa Yhdysvaltoja ja Japania myöten.[4]

Sooloura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sariolan ensimmäinen sooloalbumi Silence! julkaistiin vuonna 2007 ja toinen albumi Phases julkaistiin 7. lokakuuta 2009. Uran kannalta tilanne oli lupaava, mutta paineet saada uutta luotua ja pitkät konserttikiertueet veivät energian ja Sariola paloi loppuun vuonna 2010. Sooloura lähti uudelleen käyntiin kun Sariolalle tuli mahdollisuus lähteä Japaniin, jossa hän oli konsertoinut vuosia aiemmin. Kiertueen päätteeksi vuonna 2013 Sariola teki cover-levyn Through the Eyes of Others japanilaiselle King Recordsille. Albumi julkaistiin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa toukokuussa 2014.[1][4]

Levyn tekeminen sai hänet palaamaan takaisin omien sävellystensä pariin. Neljäs albumi ”Resolution” julkaistiin 2017, Silence!- ja Phases-levyjen kanssa se muodostaa trilogian ihmiselämästä teemoinaan syntymä, aikuisuus ja kuolema.[4][1] Helsingin Sanomat [5] ja Pohjalainen -sanomalehdet antoivat levylle viisi tähteä.lähde?

Syksylllä 2018 Sariola teki Trilogy-kiertueen, jolla hän juhlisti kymmenvuotista taiteilijauraansa ja kolmea sooloalbumiaan.[6]

Yhteistyö muiden artistien kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sariola jätti soolouran väliaikaisesti tauolle palettuaan loppuun alkuvuonna 2010. Sariola alkoi tehdä pääasiassa yhteistyötä muiden artistien kanssa kuten Don Johnson Big Bandin ja The Northern Governorsin kanssa. Näiden lisäksi Sariola perusti Jukka ja Tapio Backlundin kanssa rockyhtyeen Dead Sirius 3000.

Syksyllä 2019 hän tekee konserttisalikiertueen Elastisen kanssa. [4]

Tyyli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sariola soittaa pääasiassa akustista kitaraa perkussiivisella fingerstyle-tyylillä. Hän soittaa teräskielistä akustista kitaraa ja soittaa sitä ikään kuin lyömäsoittimena, jolloin hän luo kitarasta esiin basso- ja virvelirummut sekä haitsun iskuja. Rytmin päälle Sariola kokoaa bassolinjat sekä melodiakulut. Tyylilaji antaa mahdollisuuden dynamiikan eli äänen voiman vaihteluun sekä yhdistämään rockasenteen basson ja afrikkalaisen perkussion rytmikkyyteen.[4][1]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sariola on musikaalisesta perheestä. Hänen vanhempansa ovat Eeva-Leena Pokela ja sellisti Raimo Sariola, ja hänen isovanhempansa olivat säveltäjä Marjatta Pokela ja kanteletaiteilija Martti Pokela.[7] Lauluyhtye Rajattomassa laulava Soila Sariola on Petteri Sariolan sisko. Sariola vieraili Rajattoman 10-vuotisjuhlakiertueella vuonna 2007.[2]

Sariola sai tytön vuoden 2019 alussa.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Soolokitaristi soittaa kuin kokonainen bändi Aamulehti. 12.10.2014. Aamulehti. Arkistoitu . Viitattu 31.12.2018.
  2. a b c Petteri Sariola (Internet Archive) Sublime Music Agency. Viitattu 19.5.2014.
  3. Dead Sirius 3000 ds3000.net. Viitattu 14.6.2015.
  4. a b c d e f HS Helsinki: Kitaravirtuoosi Petteri Sariolan elämä oli yhtä keikkaputkea ja juhlimista, vaikka mies oli aivan loppu: Yhtäkkiä kaikki pysähtyi Helsingin Sanomat. 12.10.2019. Viitattu 13.10.2019.
  5. Levyarvostelu: Petteri Sariolan viiden tähden Resolution-levy kuulostaa todella hyvältä Helsingin Sanomat. 16.8.2017. Viitattu 13.10.2019.
  6. Petteri Sariola keskiviikkona Tampere-talolla – näin taipuu kitaravirtuoosilta U2 www.aamulehti.fi. Viitattu 13.10.2019.
  7. Maria Pettersson: Sooloilija, Yhden hengen rokkibändi hurmaa jopa pönöttävän keski-ikäisen (Petteri Sariola) 4.12.2009. City-lehti. Viitattu 2.9.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä kitaristiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.