Perhosen uni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Perhosen uni
Ohjaaja Maunu Kurkvaara
Käsikirjoittaja Maunu Kurkvaara
Tuottaja Maunu Kurkvaara
Säveltäjä Otto Donner
Kuvaaja Erkki Koivusalo (Huippuvuorilla 1955)
Juha-Veli Äkräs (Helsingissä 1985)
Leikkaaja Maunu Kurkvaara
Lavastaja Maunu Kurkvaara
Pääosat Vappu Jurkka
Pehr-Olof Sirén
Eeva Eloranta
Eero Melasniemi
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Maunu Kurkvaara, rahoittajana Suomen Elokuvasäätiö
Ensi-ilta 10. tammikuuta 1986 Amanda 1-teatteri, Helsinki
Kesto 58 min
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Perhosen uni on Maunu Kurkvaaran ohjaama elokuva vuodelta 1986. Elokuvassa Kurkvaara käytti kuvamateriaalia Huippuvuorilla kesällä 1955 kuvaamastaan keskeneräiseksi jääneestä elokuvasta, jonka työniminä olivat Arktinen rakkaus ja Kylmien rantojen maa. Elokuvasta olisi tullut Suomen ensimmäinen värillinen kokoillan näytelmäelokuva, mutta hanke kaatui Kurkvaaran ulkomaisen yhteistyökumppanin tehtyä konkurssin. Kuvattu materiaali jäi kuitenkin Kurkvaaran haltuun, ja 1980-luvulla hän alkoi laatia käsikirjoitusta materiaalin ympärille. Kurkvaara maalasi itse elokuvan juoneen liittyvät taulut. Elokuvan nimi tuli kiinalaisen Ma Chih-yüenin runokokoelmasta Syysajatuksia.[1][2]

Kriitikot pitivät vanhan ja uuden kuvausmateriaalin yhdistämistä samassa elokuvassa kiehtovana ja jopa ainutlaatuisena. Elokuva oli näyttelijä Pehr-Olof Sirénin viimeinen roolityö. Elokuva sai teattereissa vain 157 katsojaa.[1][2]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eeva tapaa elokuvan alussa kahvilassa vanhan ystävänsä ja alkaa kertoa tälle kuluneen kesän tapahtumista omassa elämässään. Huvilalla äitinsä kanssa kesää viettävä Eeva huomaa, että äiti tuntee naapurissa asuvan eläkkeellä olevan toimittajan ja harrastelijamaalarin Sandellin mutta välttelee hänestä puhumista. Kun Sandell kuolee yllättäen, Eeva menee Sandellin huvilalle ja löytää Sandellin maalaaman taulun Eevan äidistä, kaitafilmirullan ja vanhan lehtiartikkelin, jonka kuvissa Sandell esiintyy Eevan äidin ja isoisän kanssa. Kaitafilmi on kuvattu Eevan isoisän 30 vuotta aiemmin Huippuvuorille tekemän tutkimusmatkan yhteydessä, ja myös Sandell ja Eevan äiti esiintyvät filmissä. Eeva kysyttyä asiaa äidiltään tämä kertoo olleensa Huippuvuorilla ja tavanneensa siellä Sandellin, joka oli tekemässä lehtijuttua Eevan isoisästä. Eevalle jää kuitenkin epäilys, oliko Sandellin ja Eevan äidin välillä aikanaan suhde ja olisiko Sandell Eevan isä. Lopulta hän päättää hukuttautua, koska tuntee menettäneensä pohjan elämältään. Paikalle tullut nuorukainen, filmin kertoja, estää kuitenkin tämän. Elokuvan lopussa filmin kertoja yrittää ottaa tarkempaa selkoa asioista mutta havaistsee, että Eevan äidin ja Sandellin huvilat ovat olleet vuosikausia asumattomina ja odottavat purkutuomiota.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Vappu Jurkka  … Vappu, Eevan äiti  
 Pehr-Olof Sirén  … toimittaja Olle Sandell  
 Sinikka Hannula  … Vapun sisar  
 Eeva Eloranta  … Eeva  
 Eero Melasniemi  … kertoja, Eevan tuttava  
 Ville Sandqvist  … nuorukainen  
 Heikki Saloranta  … kesänaapuri  
 Sari Lilja  … tyttö kahvilassa  
 Samuli Edelmann  … poika kahvilassa  
 Unto Salminen  … Vapun isä  
 Thor-Bjarne Sirén  … Vapun isän assistentti  

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.