Pentti Teirikari

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pentti "Pepe" Juhani Teirikari (s. 8. lokakuuta 1945, Helsinki)[1] on suomalainen mainos- ja dokumenttielokuvatuottaja, -ohjaaja ja -käsikirjoittaja.

Teirikari työskenteli Musiikki-Fazerilla vahvistimien, äänentoisto- ja kaikulaitteiden kanssa, kun hän vuonna 1966 näki Scenaria Oy:n lehti-ilmoituksen, jossa mainos-, matkailu- ja yrityselokuvia tuottanut yhtiö etsi palvelukseensa äänittäjää. Ilman varsinaista kokemusta äänittämisestä, Teirikari sai paikan ja aloitti työskentelyn maisteri Keijo Aaltosen johtamassa yhtiössä ja ryhtyi pian myös mainoselokuvien käsikirjoittajaksi. [2] [3]

Vuonna 1969 Teirikari työskenteli Risto Orkon johtaman Suomi-Filmin omistamassa Filmitalo-mainoselokuvayhtiössä. Orko vastasi myös Teirikarin työhaastattelusta; muista suomalaisen elokuvan studiokauden tekijöistä Teirikari ehti Filmitalossa ollessaan tapaamaan muiden muassa Valentin Vaalan useampaankin otteeseen. Vaala ohjasi tuolloin yhtiöltä tilattuja teollisuuselokuvia. Teirikarin mukaan "työmme jälki [Filmitalossa] oli yksilöllistä ja varsin poikkeavaa elokuvaperinteitä ajatellen. Vaikka meillä oli hyvät välineet, runsaat alihankintapalvelut, hyvät tilat ja studiot, kaikki oli kuitenkin mentaliteetiltaan kuin Itä-Saksassa. Yksi kerrallaan lähdimme kalppimaan eri suuntiin". [2]

Filmitalosta Teirikari siirtyi mainostoimisto Oy Mainos Taucher Reklam Ab:n palvelukseen, ja aloitti yhtiön tuotantopäällikkönä muutama kuukausi taloon tulonsa jälkeen. [2] Taucherilla Teirikari oli mukana tekemässä mainoksia muun muassa Pauligille ja Fazerille. Taucherilla työskennellessään Teirikari teki usein yhteistyötä Filmi-Jatta Oy:n kanssa, joka vastasi varsinaisten mainosfilmien toteuttamisesta. Vuonna 1973 Teirikari siirtyi Filmi-Jatan tuotantojohtajaksi. [2] Useat eri mainoselokuvapalkinnot kotimaasta ja ulkomailta toivat yhtiölle lisää toimeksiantoja. [2]

Risto Vanarin ohjaama Piilokamera-elokuva (1979) tuotti Filmi-Jatalle niin suuria taloudellisia vaikeuksia, että yhtiön mainoselokuvatuotanto henkilökuntineen, kalustoineen, studioineen ja muine omistuksineen myytiin Teirikarille. Teirikarin yhtiökumppaneiksi ryhtyivät mainoselokuva-alalta tutut Sonja Mäkinen ja Flego Kaukolehto. Vuonna 1979 yhtiön nimi muutettiin Elohopea-filmi Oy:ksi. Yhtiön nimen elohopea-sana viittasi Merkuriukseen, jonka Teirikari muisti olleen myös Orson Wellesin Citizen Kane -elokuvan tuotantoyhtiön, Mercury Filmsin, nimessä. [2] Elohopea-filmin alkupuolella sen ohjaajia olivat muiden muassa Ilmo Lintonen, Kalevi Korte, Matti "Löde" Lötjönen, Olli Rönkä, Kari Santala ja Martti Jännes. Kuvaaja Esko Nevalaisen jäätyä eläkkeelle hänen tilalleen tuli Timo Salminen, elokuvaohjaaja Ville Salmisen poika ja myöhempi Aki Kaurismäen elokuvien luottokuvaaja.lähde?

Elohopea-filmin asiakkaiden ja mainostuotantojen määrä kasvoi nopeasti. 1980-luvun puolivälissä Suomen Mainoselokuvakilpailun viidestäkymmenestä ehdokkaasta puolet olivat Elohopea-filmin tuotantoja. Elohopea-filmin mainosfilmejä palkittiin kotimaan lisäksi mm. Cannesin, Los Angelesin, New Yorkin ja Lontoon kansainvälisillä mainoselokuvafestivaaleilla. [2] 1980-luvun lopulla Elohopea-filmi osti puoliksi yhdessä Interest Oy:n kanssa Filmituotanto Tuure A. Korhosen osakekannan. Tytäryhtiö valmisti tilauksesta pääasiassa teollisuus- ja ulkomaankauppaelokuvia, muun muassa Yhdysvalloissa Golden Cameralla palkitut Fresh Finland ja Circle. Yhtiö tuotti myös muunkinlaisia tilauselokuvia, esim. Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlaelokuvan, jota esitettiin Suomen suurlähetystöissä itsenäisyyspäivänä 1992. Elohopea-filmi oli vuosina 1989–1992 monikansallisen Films Messagesin osakas.lähde?

Kesäkuussa 1993 Teirikarin uusi yhtiö Pohjantähti-Elokuva Oy merkittiin kaupparekisteriin ja Teirikari on siitä lähtien ollut yhtiön toimitusjohtajana. Yhtiö on valmistanut erilaisia mainoselokuvia ja YLE:n ja MTV:n televisiokanavilla esitettyjä dokumenttielokuvia. Yhtiön tuottamia mainoselokuvia ovat ohjanneet muiden muassa Teirikarin poika Pami Teirikari, elokuvaohjaajinakin tunnetut JP Siili, Klaus Härö, Olli Saarela, Aku Louhimies, Dome Karukoski sekä ulkomaisista Eduardo Maclean, Charles Palouzie, Eric Saarinen ja Jonathan Lennard. Lisäksi Pohjantähti-Elokuva on tuottanut muun muassa vuoden 2013 Sotaveteraanikeräyksen TV-mainoksen, jonka Pami Teirikari ohjasi ja jossa teatterineuvos Matti Ranin teki viimeisen näyttelijätyönsä.lähde?

Pohjantähti-Elokuva on palkittu Voitto-, Vuoden Huiput-, Media & Message, AdProfit- ja Effie-kilpailuissa sekä festivaaleilla muun muassa Hampurissa, Houstonissa ja New Yorkissa. Vuoden tuotantoyhtiön Voitto-palkinnon Pohjantähti-Elokuva sai vuonna 2011.lähde?

Televisiossa, elokuvateattereissa ja muita kanavia esitettyjen mainoselokuvien lisäksi Teirikari on tehnyt muun muassa Yle TV2:lla 1970- ja 1980-luvulla esitettyjä tietoiskuja yhteiskunnallisista ja yleishyödyllisistä aiheista, sekä pitkiä ja puolipitkiä TV-dokumentteja ja -dokumenttisarjoja.lähde?

Mainoselokuvatyönsä ohella Teirikari on puoliammattilaisena soittanut kontrabassoa tanssimusiikki- ja jazz-kokoonpanoissa sekä harrastanut kilpapyöräilyä 1960-luvulta lähtien. Teirikari on Suomen Perinnejazz ry:n hallituksen jäsen.lähde?

Pepe Teirikarin pojan Jamin lisäksi myös tytär Pauliina toimii mainoselokuva-alalla.[4][5]

Teirikarin tv-tuotantoja, kaikkiaan noin 4 500 mainoselokuvaa, mm.lähde?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nyt uutta Suomessa! – suomalaisen mainonnan historia (2014, ohjaus Jami Teirikari)
  • Kulutuksen sävel – mainosmusiikin historia (2013, ohjaus Jami Teirikari)
  • Kaikkien aikojen parhaat sekunnit (2007, ohjaus Jami Teirikari)
  • Raja (2003, ohjaus Pepe Teirikari ja Charles Palouzie)
  • I´ll Remember Old House (1992, ohjaus ja tuotanto Pepe Teirikari)
  • Rakastin teitä (1992, ohjaus ja tuotanto Pepe Teirikari)
  • Toivo Kärki – Siks oon mä suruinen (1997, ohjaus ja tuotanto Pepe Teirikari)
  • Unta ja totta (1995, ohjaus ja tuotanto Pepe Teirikari)
  • Erik Lindström – Ranskalaiset korot (1997, ohjaus ja tuotanto Pepe Teirikari)
  • Valto Laitinen – Pariisin pianisti  (2004, ohjaus ja tuotanto Pepe Teirikari ja Anne Lakanen)
  • Soivat saaret (2019, tuotannossa)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Laurila, Petri (toim.): Markkinointi, Mainonta, Media, Myynti – Nimet 2005. Helsinki: Talentum, 2005. ISBN 952-14-0995-9.
  2. a b c d e f g Teirikari, Pepe: Voittoja ja tappioita.. WSOY 2000.
  3. Matti Lundberg: Hurmaava mainosala (arvio Teirikarin kirjasta Voittoja ja tappioita). Talouselämä, 23.3.2001. Talentum Oyj. Jutun verkkoversio
  4. Pauliina Teirikarista Pohjantähti-Elokuvan toimitusjohtaja Markkinointi & Mainonta. 1.6.2010. Viitattu 16.8.2018.
  5. Kukkonen, Laura: Pauliina Teirikari nousee Cocoan toimitusjohtajaksi Markkinointi & Mainonta. 16.8.2018. Viitattu 16.8.2018.