Pentti Järvinen (käsikirjoittaja)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pentti Järvinen

Pentti Juhani Järvinen (s. 5. helmikuuta 1946 Hämeenlinna)[1] on suomalainen kirjailija, tv-toimittaja, käsikirjoittaja ja ohjaaja. Järvisen tuotantoon kuuluu tv-ohjelmia, näytelmiä, kuunnelmia, käännöksiä, sketsikäsikirjoituksia sekä pakinoita. Hän kirjoitti 23 vuoden ajan viikoittain pakinan Helsingin Sanomiin nimimerkillä "Toinen mies" (1989–2012).

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvisen lapsuuskodin pihapiirissä Hämeenlinnan keskustassa sijaitsi sanomalehti Hämeen Kansan kirjapaino ja toimitus. Kadun puolella Järvisen isä johti Työväen säästöpankin konttoria ja äiti myi Marimekkoa hämeenlinnalaisille. Pojasta tuli jo kouluvuosina Hämeen Kansan taidekriitikko ja kesätoimittaja.

Koulunkäynti Hämeenlinnan lyseossa jäi kakkoseksi ensin pikaluistelulle, sitten kirjoittamiselle, kirjallisuudelle ja teinikuntatoiminnalle. Päästyään ylioppilaaksi ja selvittyään armeijasta RUK:n kurssijulkaisun päätoimittajana Järvinen aloitti Turun yliopistossa kirjallisuustieteen, sosiologian ja filosofian opinnot. Hän valmistui filosofian maisteriksi 1977.

Toimittajan töitä Järvinen teki lukiovuosistaan lähtien mm. Hämeen Kansassa, Aamulehdessä ja Turun alueradiossa. Vuonna 1974 hän siirtyi Turusta Helsinkiin TV 1:n ajankohtaistoimitukseen. A-studiosta hän siirtyi vuonna 1977 TV 1:n viihdetoimitukseen. Tältä ajalta tunnetuimpia töitä ovat Hepskukkuu, Hukkaputki, Akkulaturit ja Itse valtiaat pilotti, joissa Järvinen toimi sekä käsikirjoittajana että ohjaajana. Vuoden 1985 jälkeen hän toimi TV 1:ssä ohjaaja-tuottajana teatteritoimituksessa, taidelinjan Profiktio-projektissa, Mediapajassa, Draama 2001 -projektissa ja Draama+-projektissa. Vuonna 2002 Järvinen siirtyi radioviihteen päälliköksi ja vuonna 2007 Yle VISIOn kehityspäälliköksi. Hän jäi eläkkeelle Yleisradiosta vuonna 2008.

Pentti Järvisen poika Atte Järvinen (s. 1975) tunnetaan mm. tv-sarjojen Pasila ja Ihmisten puolue ohjaajana ja käsikirjoittajana.

Televisio-ohjelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näytelmiä, käsikirjoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ottakaa hikka kiinni  (1975) Ahaa-teatteri
  • Tummalla vai vaalealla  (1983) Ravintolashow
  • Siskonmakkarat (1984) Teatterikorkeakoulu
  • Pirullista (1985) Teatterikorkeakoulu
  • 13 Delfiiniä (1985) Tampereen yliopiston näyttelijälaitos Lopussa tavataan (1985) Teatterikorkeakoulu
  • Vesipatja (1985) Lahden kaupunginteatteri
  • Paas alusta (1986) UIT
  • Isät (1991) Espoon teatteri
  • Yö eetterisä  (1993) Lilla teatern
  • Lemmen lähde (1999) Lahden kaupunginteatteri
  • Paljon onnea vaan (2002) Turun kaupunginteatteri
  • Pyhä keikka (2004) Turun kaupunginteatteri
  • Runoilijan kesä (2010) Hauhon Niskavuorinäyttämö
  • Johan nyt, Niskavuori  (2011) Hauhon Niskavuorinäyttämö
  • Perheistä parhain (2012) Hämeenlinnan teatteri
  • Silmälläpidettävät (2015) Hämeenlinnan teatteri

Kuunnelmia Ylelle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vainaja kaupan päälle 1995
  • Vainaja pilkkahinnalla 1995
  • Vainaja virittää ansan  1996
  • Vainaja palaa elämään 1997
  • Viimeinen vainaja 2000
  • Vainaja ehtii ensin 2005
  • Vainaja Elävässä arkistossa 2007
  • Vainaja puuttuu pelistä 2010

Käännöksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Munaako herra ministeri? (2000) Helsingin kaupunginteatteri
  • Saranat ja sardiinit  (2002) Helsingin kaupunginteatteri
  • Suurenmoista  (2006) Helsingin kaupunginteatteri
  • Ministeriä viedään (2015) Helsingin kaupunginteatteri

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Teatterit ja teatterintekijät 2005, s. 258. Helsinki: Like, 2005. ISBN 952-471-629-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]