Pekka Jylhä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pekka Jylhä

Pekka Juhani Jylhä[1] (s. 1. lokakuuta 1955 Toholampi)[2] on suomalainen kuvanveistäjä ja Suomen Kuvanveistäjäliiton varsinainen jäsen.

Jylhän tunnetuimpia teoksia on vuonna 2000 valmistunut Urho Kekkosen muistomerkki Helsingissä Finlandia-talon lähellä. Hän on tullut 2000-luvulla tunnetuksi myös installaatioista, joissa on elementteinä usein täytettyjä eläimiä, esimerkiksi täytetty valkoinen jänis ja peili.[3] Eduskunnan lisärakennuksen teos Kristallikruunu oli ensimmäinen kristalliteos, sen jälkeen niitä on syntynyt lisää.[4]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jylhä opiskeli vuosina 1974–1976 Savonlinnan Taidelukiossa. Vuosina 1980–1986 hän opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa ja vuosina 1984–1987 Kuvataideakatemian kuvanveistolinjalla. Vuosina 1987–1988 Jylhä opiskeli Tukholman Kungliga Konsthögskolanissa.[2] Jylhän debyyttinäyttely oli Vaasassa 1984.

Helmikuussa 2007 Jylhä esitti jo pitkään suunnittelemansa pissaavan Tom of Finland -tyyppisen patsaan pystyttämistä Helsinkiin "kunnianosoitukseksi kaikille vähemmistöille".[5][6] Vuonna 2007 Jylhälle myönnettiin Pro Finlandia -mitali.[7]

Jylhälle on myönnetty valtion kymmenvuotinen taiteilijaprofessoriapuraha vuosille 2012–2021.[8]

Julkisia teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kultainen kaupunki, 1987–1988, veistos, Vantaan ammatillinen oppilaitos, Koivukylä, Vantaa,
  • Kohtaaminen (veistos), Vuosaari, Helsinki 1992,
  • Tie (ympäristöveistos), Kokkola 1994,
  • Toinen matka (ympäristöveistos), Tikkurilan aseman pohjoinen alikulkutunneli, Vantaa 1996,
  • Pohjoista kohti (ympäristöveistos), Tikkurilan aseman pohjoinen alikulkutunneli, Vantaa 1996,
  • Päivien ero, Martinlaakso, Vantaa 1996,
  • Olen itä olen länsi, Tali, Helsinki 1999,
  • Lähde, presidentti Kekkosen muistomerkki, Helsinki 2000,
  • Jäätie (ympäristötaideteos), Vaasa 2000,
  • Ilmestys maisemagalleria (ympäristöteos), Siilinjärvi 2000.
  • Tuulikone, Pointin kirjaston sisäkatto, Pakkala, Vantaa 2002,
  • J. V. Snellmanin muistomerkki, Kokkola, 2006.
  • Espoon betoniporsaat, Espoon keskus.
  • Elämän puu, Oulun Diakonissalaitos, 2008.
  • Odotus, Kaivopuisto, 2010.[9]
  • Veden muisti, valtioneuvos Harri Holkerin hautamuistomerkki, Hietaniemen hautausmaa, Helsinki 2012.[10]
  • My Way, Lempäälä, 2012.
  • Vita Nuova, Helsinki, 2018 (2002).
  • Auringonsilta, 2020, Tuusula.[11]
  • Legenda, Kurikka, 2020.
  • Joutsen, Kuopio, 2023.[12]

Kuvia teoksista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kohtaaminen, 1992, Helsinki.
    Kohtaaminen, 1992, Helsinki.
  • Tie (osa), 1994, Kokkola.
    Tie (osa), 1994, Kokkola.
  • Pohjoista kohti, 1996, Vantaa.
    Pohjoista kohti, 1996, Vantaa.
  • Toinen matka, 1996, Vantaa.
    Toinen matka, 1996, Vantaa.
  • Olen itä olen länsi, 1999, Helsinki.
    Olen itä olen länsi, 1999, Helsinki.
  • Ilmestys 2000 Siilinjärvi.
    Ilmestys 2000 Siilinjärvi.
  • 42. jäätie 2000, Tiklaspuisto Vaasa.
    42. jäätie 2000, Tiklaspuisto Vaasa.
  • Lähde, UKK-muistomerkki, 2000, Helsinki.
    Lähde, UKK-muistomerkki, 2000, Helsinki.
  • Joutsenet 2001 Järvenpää
    Joutsenet 2001 Järvenpää
  • Espoon betoniporsaat, 2000-luvun alku, Espoo (2002 lähtien Tohmajärvellä).
    Espoon betoniporsaat, 2000-luvun alku, Espoo (2002 lähtien Tohmajärvellä).
  • Tuulikone, 2002, Vantaa.
    Tuulikone, 2002, Vantaa.
  • J. V. Snellmanin muistomerkki, 2006, Kokkola.
    J. V. Snellmanin muistomerkki, 2006, Kokkola.
  • Ihme, 2007, Tampere.
    Ihme, 2007, Tampere.
  • Ilo 2007, Salon uimahalli
    Ilo 2007, Salon uimahalli
  • Siipirikko, 2010, Espoo.
    Siipirikko, 2010, Espoo.
  • Odotus, 2010, Helsinki.
    Odotus, 2010, Helsinki.
  • Meri ja veden muisti 2011, Suvilahti Vaasa.
    Meri ja veden muisti 2011, Suvilahti Vaasa.
  • My Way, 2012, Lempäälä.
    My Way, 2012, Lempäälä.
  • Veden muisti, Harri Holkerin hautamuistomerkki, 2014, Helsinki.
    Veden muisti, Harri Holkerin hautamuistomerkki, 2014, Helsinki.
  • Puutarhurin taivas, 2014, Jyväskylä.
    Puutarhurin taivas, 2014, Jyväskylä.
  • Vita Nuova, 2018, Helsinki.
    Vita Nuova, 2018, Helsinki.
  • Suojeluskuntalainen, 2020 ja Lotta-patsas, 2008, Kokkola.
    Suojeluskuntalainen, 2020 ja Lotta-patsas, 2008, Kokkola.
  • Auringonsilta, 2020, Tuusula.
    Auringonsilta, 2020, Tuusula.
  • Legenda, 2020, Kurikka.
    Legenda, 2020, Kurikka.
  • Millenium Technology -palkinto “Milky Way” 2021
    Millenium Technology -palkinto “Milky Way” 2021

Palkinnot ja tunnustukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Martinlaakson veistoskilpailu, 1. sija (1990)
  • Presidentti Urho Kekkosen muistomerkki -kilpailu, 1.palkinto (1997)
  • Vuosaaren metroaseman taideteoskilpailu, Helsingin kaupunki, 2. sija (1997)
  • Kirkonkulman taidekilpailu, Espoon seurakuntayhtymä, 3. palkinto (1998)
  • Ars Fennica -palkintoehdokkuus (1998)[13]
  • Taivas kattona -ympäristötaidekilpailu, Tampereen kaupunki, toteutus: Urbaanit Kukat (1999)
  • Turun Vanhan Akatemian perintö, 2. sija (1999)
  • Maisema Galleria -ympäristötaidekilpailu, Tielaitos, toteutus: Ilmestys, Siilinjärvi (2000)
  • Eduskunnan lisärakennuksen taidekilpailu, 1. palkinto (2005)
  • Pro Finlandia -mitali 2007
  • Helsingin pitäjän uuden kappelin taideteoskilpailu, 2. sija ja toteutus (2008)
  • Vaasan ympäristötaidekilpailu, Pikipruukki, 1. palkinto (2010)
  • Vaasan kaupungin laatupalkinto, taiteen ja arkkitehtuurin yhdistäminen, Helsingin pitäjän uusi kappeli (2010)
  • Grafia ry:n Vuoden huiput -kilpailu, Kulutuksen käärme: Hopeahuippu Media-sarjassa (2011)
  • Vuoden valaistuskohde, Pyhän Laurin kappeli, Vantaa (2011)
  • European Copper in Architecture Award, Pyhän Laurin kappeli, Vantaa (2011)
  • Jyväskylän Äijälänrannan ympäristötaidekilpailu, 3. sija ja toteutus (2012)
  • Haapaveden seurakunnan taidekilpailu, 3. sija ja toteutus (2012)
  • Turun kaupungin kutsukilpailu, Hirvensalo, 1. palkinto (2014)

Lähde:[2]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Pekka Jylhä taiteilijamatrikkelissa
  2. ↑ a b c Pekka Jylhän CV Pekka Jylhän kotisivut. Viitattu 1.12.2014.
  3. ↑ PEKKA JYLHÄ - Valon pesä 2007. Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.9.2012.
  4. ↑ Pekka Jylhä ja veistetyt tarinat Itä-Savo. Viitattu 30.9.2012.[vanhentunut linkki]
  5. ↑ Minna Laukka: (Ilta-Sanomat 12.2.2007, s. 11)
  6. ↑ Naiivista rehellisyydestä (Arkistoitu – Internet Archive) Taidelehti
  7. ↑ Presidentti myöntänyt Pro Finlandia -mitalit MTV Uutiset. 30.11.2007. Arkistoitu 8.12.2014. Viitattu 1.12.2014.
  8. ↑ Taiteilijaprofessorit Taiteen edistämiskeskus. Arkistoitu 24.3.2016. Viitattu 31.10.2021.
  9. ↑ Julkiset veistokset: Odotus Helsingin kaupungin taidemuseo. Viitattu 26.1.2017.[vanhentunut linkki]
  10. ↑ Holkerin muistomerkki on "Veden muisti" 19.9.2012. Sanoma Media Finland. Viitattu 12.3.2015.
  11. ↑ Varpu Helpinen: Valtava teräksinen auringonkukka valaisee katua ja tuottaa itse osan energiasta – Pekka Jylhän taideteos on yksi Tuusulan asuntomessujen vetonauloista 11.6.2020. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 8.11.2020.
  12. ↑ Kallaveden rannalle on noussut kuusimetrinen teräsjoutsen Kuopiossa Yle Uutiset. 31.8.2023. Viitattu 31.8.2023.
  13. ↑ Ehdokas 1998: Pekka Jylhä Ars Fennica. Arkistoitu 9.12.2014. Viitattu 1.12.2014.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansainväliset
Kansalliset
Henkilöt
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pekka_Jylhä&oldid=22095314”