Espoon betoniporsaat
Espoon betoniporsaat olivat kuvanveistäjä Pekka Jylhän suunnittelemia vaaleansinisiä sian muotoisia katukalusteita. Ne poistettiin Espoon keskuksesta kaupungin virastotalojen lähistöltä alkuvuodesta 2001 alueen kaunistamista pohtineen kaupunginjohtaja Marketta Kokkosen vetämän johtoryhmän päätöksellä.
Betoniporsaista syntyi kiista, sillä monien mielestä ne olivat kalliita, mauttomia ja vaarallisiakin, koska lapset kiipeilivät niiden päällä vilkasliikenteisen kadun keskikorokkeella. Niiden arveltiin myös sopivan huonosti kaupungin imagoon.[1]
Yksi kommentoijista, Kanta-Espoon seurakunnan kappalainen Marja-Liisa Nokelainen, oli maininnut johtoryhmälle: "Sika on saastainen eläin tiettyjen etnisten ryhmien keskuudessa." Porsaiden arveltiin loukkaavan alueella asuvia muslimeja. Pastori Nokelainen kertoi Helsingin Sanomien mukaan, että hänen lausumansa ei johtunut muslimeilta tulleista vaatimuksista. "Kukaan ei ole vaatinut mitään. Minä vain mainitsin sian symboliikasta."[1] Asiasta jäi pastorin etnisiä ryhmiä koskeneen kommentin johdosta elämään kaupunkitarina, jonka mukaan porsaat oli poistettu muslimien vaatimuksesta. Todellisuudessa muslimiyhteisö ei osallistunut keskusteluun. Tiedotusvälineet kertoivat asiasta näkyvästi, ja väärän tiedon oikaisi ainakin Hufvudstadsbladet[2] ja Helsingin Sanomat.[1]
Alkuperäiset Espoosta poistetut possut päätyivät Tohmajärven kunnantalon pihalle. Ne paljastettiin tohmajärvisen kirjailijan Maiju Lassilan innostamana syksyllä 2002. Tohmajärven pitäjäpäivien yhteydessä järjestettiin porsaiden nimistä kilpailu, jonka tuloksena porsaat saivat nimikseen Maiju ja Lassi. Lassi koki sittemmin tapaturman, jonka vuoksi se joutui korjaamolle. Lassin korvaa ei ole vieläkäänmilloin? pystytty korjaamaan, mutta Maijun kaverina on nykyisin puinen sijainen.lähde?
Sarjavalmisteisia betoniporsaita ilmestyi syksyllä 2013 keltaisina myös espoolaisen kauppaliikkeen sisäänkäynnin lähelle. Ne asennettiin paikalle turvallisuuden takia, eli porsaat estävät autoilijoita ajamasta väärään paikkaan. Ketjujohtajan mukaan ajateltiin myös, että possut ovat lystikkäitä ja lapset tykkäävät niistä. Mitään negatiivista ei hänen korviinsa porsaista ollut kantautunut.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Helsingin Sanomat 10.3.2001: "Betonipossut värjäsivät Espoon julkisuuskuvaa"
- ↑ HBL 15.3.2001
- ↑ Välimaa, Mikko: 12 vuotta kohusta – betonipossut palasivat Espooseen Länsiväylä. 26.09.2013. Keskisuomalainen Oyj. Arkistoitu 5.5.2016. Viitattu 5.8.2020.