Panormos (Sisilia)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Panormos
Πάνορμος
Palermon Piazza della Vittorian arkeologista aluetta.
Palermon Piazza della Vittorian arkeologista aluetta.
Sijainti

Panormos
Koordinaatit 38°6′51″N, 13°21′30″E
Valtio Italia
Paikkakunta Palermo, Sisilia
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso n. 650 eaa.–
Kulttuuri antiikki
Alue Sikelia
Aiheesta muualla

Panormos Commonsissa

Panormos (m.kreik. Πάνορμος, lat. Panormus/Panhormus, foin. Machanath) oli antiikin aikainen kaupunki Sikeliassa eli Sisilian saarella nykyisen Italian alueella.[1][2] Se on kehittynyt nykyiseksi Palermon kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.[3]

Panormos oli alun perin foinikialainen siirtokunta ja myöhemmin yksi karthagolaisten tärkeimmistä kaupungeista Sisiliassa. Se kreikkalaistui ajan kuluessa. Roomalaiset valtasivat kaupungin vuonna 254 eaa., ja se kukoisti edelleen seuranneella roomalaisella kaudella.[1][2]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panormoksen kaupunki sijaitsi Sisilian luoteisosassa saaren pohjoisrannikolla. Sen etäisyys saaren luoteisimmasta kulmasta oli noin 80 kilometriä. Kaupunki oli rakennettu laajan lahden, nykyisen Palermonlahden, rannalle. Lahti tarjosi hyvän luonnonsataman ja myös antoi kaupungille sen ”aina hyvää ankkuripaikkaa” tarkoittavan nimen. Lahdessa sijainnut kaupungin varsinainen satama tai sisempi satama oli melko pieni mutta suojaisa. Antiikin aikainen kaupunki käsitti todennäköisesti alueen sataman välittömässä ympäristössä.[2][4][5]

Kaupungin kummallakin puolella virtasi joki, nykyiset Papireto ja Kemonia.[1] Kaupungin ympäristö tunnettiin nimellä Panormitis (Πανορμῖτις).[6] Noin 2,5 kilometrin päässä kaupungista sijaitsi Erkte-vuori (myös Erkta, lat. Ercta), joka muodosti luonnonlinnoituksen.[2] Se on todennäköisesti sama kuin nykyinen Monte Pellegrino.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkaainen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panormos oli kreikkalaisesta nimestään huolimatta foinikialaisten perustama ja näiden varhaisimpia kaupunkeja saarella. Thukydideen perusteella sen perustaminen ajoitetaan 600-luvun eaa. puolen välin tienoille, ja myös arkeologia vahvistaa ajoituksen. Kaupungin foinikialainen nimi oli oletettavasti Machanath, mikä tarkoittaa ”leiriä”. Tämä nimi esiintyy ainakin Panormoksen lyömissä rahoissa.[1][2]

Panormos oli Motyen ja Soloeisin ohella paikka, johon foinikialaiset vetäytyivät kreikkalaisten alettua asuttaa saaren itäosia. Kaupunkiin itseensä ei koskaan perustettu kreikkalaista siirtokuntaa, mutta se sai jo varhain helleenisiä vaikutteita, mukaan lukien myöhemmän nimensä. Löydösten perusteella kaupunki kävi myös laajaa kauppaa kreikkalaisten kanssa, ja sen lyömät rahat olivat täysin kreikkalaistyylisiä.[1][2][7] Kaupungin kansalaisesta käytettiin kreikaksi etnonyymiä Panormitēs (Πανορμίτης), myöhemmin latinaksi Panorinitanus.[2]

Klassinen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panormoksen lyömä tetradrakhma, n. 405–380 eaa. Kuvituksessa Niken seppelöimä vaununajaja sekä naisen pää ja delfiinejä.

Panormoksen sen enempää kuin muidenkaan saaren foinikialaissiirtokuntien varhaisesta historiasta ei tiedetä antiikin lähteiden kautta paljoakaan. Se siirtyi kuitenkin ajan kuluessa Karthagon vallan alle, oletettavasti samoihin aikoihin kuin Foinikia itse päätyi Persian valtaan. Panormos mainitaan historiassa ensimmäisen kerran vuonna 480 eaa. Tuolloin karthagolaiset rantautuivat kaupunkiin suurella armeijalla, ja tekivät siitä tukikohtansa ennen hyökkäystä Himeraan, mikä johti Karthagolle tappiolliseen Himeran taisteluun. Viimeistään tuossa vaiheessa kaupunki oli Karthagon vallan alla.[2][8]

Tämän jälkeen Panormos oli usein keskeisessä osassa Karthagon sotaretkillä Sisiliassa, ja siitä vaikuttaa ajan kuluessa tulleen käytännössä näiden pääkaupunki saarella. Näin se esiintyy yhtenä karthagolaisten tärkeimmistä laivastotukikohdista vuoden 406 eaa. sodan aikana. Vuonna 397 eaa. se oli harvoja kaupunkeja, jotka säilyivät uskollisina Karthagolle Motyen piirityksen aikaan. Vuonna 383 eaa. se esiintyy jälleen karthagolaisten päätukikohtana saarella. Sen enempää Syrakusan Dionysios kuin Agathokleskaan eivät koskaan saaneet vallattua sitä.[1][2][9]

Hellenistinen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Epeiroksen kuningas Pyrrhos valtasi Panormoksen vuonna 276 eaa. vallattuaan sitä ennen jo kaikki saaren muut karthagolaiset kaupungit sitä ja Lilybaionia lukuun ottamatta. Panormos palasi kuitenkin pian takaisin karthagolaisille, ja oli näillä ensimmäisen puunilaissodan alkaessa vuonna 264 eaa., jolloin se oli edelleen karthagolaisten tärkein kaupunki saarella. Roomalaiset valtasivat sen vuonna 254 eaa. konsulien Atilius Calatinus ja Cornelius Scipio johdolla. Tämän jälkeen se oli roomalaisten tärkeimpiä laivastotukikohtia sodan loppuajan.[1][2][10]

Caecilius Metellus voitti Hasdrubalin johtamat karthagolaiset sodan tärkeimpiin kuuluneessa taistelussa Panormoksen taistelussa kaupungin edustalla vuonna 250 eaa. Panormoksen luona roomalaiset joutuivat myös kamppailemaan pitkään Hamilkar Barkaa vastaan. Tämä oli asettunut joukkoineen Erkte-vuorelle ja onnistui pitämään sen hallussaan kolme vuotta vastoin roomalaisten kaikkia yrityksiä. Tämän jälkeen koko seutu oli lopullisesti roomalaisten hallussa.[1][2][11]

Roomalainen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rooman vallattua koko Sisilian Panormoksesta tuli tavallinen roomalaiskaupunki (municipium), mutta se säilytti etuoikeutetun asemansa ja nimellisen vapautensa. Seurauksena se oli kukoistava ja väkirikas kaupunki, ja yksi saaren merenkulun ja kaupan tärkeimmistä keskuksista.[2][12] Kaupungin väkiluvuksi on arvioitu tuossa vaiheessa noin 30 000.[1]

Sextus Pompeiuksen sodan jälkeen kaupunki menetti entisen vapaan asemansa, ja siitä tuli roomalainen colonia Colonia Augusta Panhormitanorum. Tämä tapahtui ilmeisesti Augustuksen aikana noin vuonna 20 eaa. Jostakin syystä Plinius, joka luettelee kaikki saaren muut coloniat, ei kuitenkaan mainitse sitä. Kaupunkiin muutti lisää sotilaita Vespasianuksen ja Hadrianuksen keisarikausilla.[2][13]

Myöhäisantiikista keskiajalle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panormos vaikuttaa säilyneen kukoistavana Rooman keisarikauden lopulle saakka, vaikkakaan se ei ollut vielä saaren tärkein keskus. Kaupunki päätyi muun Sisilian mukana goottien valtaan, ja oli saaren viimeisiä paikkoja, jonka Belisarius valtasi Itä-Roomalle eli Bysantille vuonna 535 jaa. Tämän jälkeen kaupunki säilyi osana Bysanttia vuoteen 835, jolloin saraseenit valtasivat sen. Nämä tekivät kaupungista keskuksensa Sisiliassa. Sillä säilyi tämä asema myös normannivallan aikana, ja myös Palermon nykyinen asema saaren pääkaupunkina on tätä perua.[2]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Foinikialais-karthagolaista muuria.

Antiikin aikaisesta kaupungista on säilynyt vain vähän, koska myöhempi kaupunki on aina sijainnut samalla paikalla. Kaupunki koostui antiikin lähteiden perusteella sisemmästä kaupungista, joka muodosti kaupungin eteläosan, ja ulommasta kaupungista, joka muodosti pohjoisosan. Näistä viimeksi mainittu oli nuorempi, ja tunnettiin siksi myös nimellä Nea polis, ”Uusi kaupunki”. Kumpikin alue oli ympäröity omilla muureillaan, niin että kun roomalaiset valtasivat ulomman kaupungin, sisempi kaupunki saattoi silti jatkaa puolustustaan. Muureista on säilynyt joitakin osia, joskin pitkälti myöhempinä aikoina kunnostetussa muodossa.[1][2][14]

Rakennuslöytöihin lukeutuvat muun muassa roomalaisen amfiteatterin vähäiset jäänteet sekä roomalaisten talojen perustukset.[2] Kaupungin hautausmailta on löydetty satoja hautoja, joista osa on sarkofageihin tehtyjä ruumishautauksia ja osa amforoihin tehtyjä polttohautauksia. Osa haudoista on kaivettu kallioon.[1]

Kaupungista tehdyt esinelöydöt ovat Palermon arkeologisessa museossa (Museo Archeologico Regionale Antonio Salinas). Museossa on muun muassa veistosten osia, keramiikkaa ja piirtokirjoituksia. Haudoista löydetty keramiikkaa on pääasiassa kreikkalaista maahantuontia tai sen paikallisia jäljitelmiä.[1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”PANORMOS (Palermo) Sicily”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i j k l m n o p q Smith, William: ”Panormus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. Panormos Pleiades. Viitattu 5.11.2018.
  4. Liddell, Henry George & Scott, Robert: πάνορμος A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  5. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 22.10.
  6. Liddell, Henry George & Scott, Robert: Πάνορμος A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  7. Thukydides: Peloponnesolaissota 6.2.
  8. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 11.20.
  9. Polybios: Historiai 1.38; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 13.88, 14.48, 15.57.
  10. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 22.10, 23.18–19, 23.21, 24.1; Polybios: Historiai 1.21, 1.24, 1.38–39, 1.55; Zonaras: Epitome historion 8.14.
  11. Polybios: Historiai 1.40, 1.56–57; Zonaras: Epitome historion 8.14; Orosius: Historiae adversus paganos 4.9.
  12. Cicero: Verrestä vastaan (In Verrem) 2.26, 3.6, 5.7, 5.27.
  13. Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.8.
  14. Polybios: Historiai 1.38; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 23.18.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]