Panionion

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Panionion
Πανιώνιον
Sijainti

Panionion
Koordinaatit 37°42′07″N, 27°19′42″E
Valtio Turkki
Paikkakunta Samsun Dağı -vuori, Akçakonak, Söke, Aydın (alkuperäinen)
Güzelçamli, Aydın (myöhempi)
Historia
Tyyppi pyhäkkö
Ajanjakso n. 600-luku eaa./540 eaa.–
Kulttuuri antiikki
Alue Joonia
Kaupunki Priene

Panionion (myös Panjonion;[1] m.kreik. Πανιώνιον, Paniōnion; lat. Panionium) oli antiikin aikainen Poseidon Helikoniokselle omistettu pyhäkkö Jooniassa, nykyisen Turkin alueella. Se sijaitsi Prienen poliksen alueella ja toimi Joonian liiton keskuksena.[2][3][4][5]

Pyhäkkö sijaitsi ilmeisesti alun perin Mykale-vuorella lähellä nykyistä Akçakonakin kylää[5][6] ja myöhempinä aikoina lähempänä rannikkoa lähellä nykyistä Güzelçamlin kaupunkia.[7][8][9]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panionion sijaitsi alun perin arkaaisella kaudella Mykale-vuorella (nyk. Samsun Dağı, Dilek Dağı), joka jakoi Joonian alueen kahtia pohjois- ja eteläosaan. Herodotoksen mukaan pyhäkkö oli vuoren pohjoisrinteessä.[10] Sen sijaintipaikaksi on ehdotettu vuorijonon itäosassa olevaa Çatallar Tepe -nimistä huippua (37°42′07″N, 27°19′42″E), jonka korkeus on noin 780 metriä merenpinnasta laskettuna ja josta on avautunut näköala Jooniaan sekä vuoren pohjois- että eteläpuolella.[6] Prienen kaupunki sijaitsi saman vuoren toisella puolella eli etelärinteessä noin 15 kilometrin päässä. Panionionin seutu oli antiikin aikana prieneläisten ja samoslaisten kiistelyn kohteena, mutta itse pyhäkkö kuului prieneläisille.[2][4]

Panionia siirrettiin sen historian aikana (katso alla). Myöhempien aikojen Panionion sijaitsi kukkulalla noin kilometrin itäkaakkoon nykyisestä Güzelçamlista (37°42′46″N, 27°14′05″E). Kukkula on tunnettu uuden ajan kreikkalaisajalla nimellä Profítis Ilías siellä olleen profeetta Elialle omistetun kappelin mukaan, ja nykyisin se tunnetaan nimellä Otomatik Tepe.[4] Tämä sijainti vastaa paremmin Strabonin antamaa kuvausta, jonka mukaan pyhäkkö sijaitsi kolme stadioninmittaa eli alle 600 metriä sisämaahan rannikosta. Nykyisin etäisyys on noin yksi kilometri rannikon siirtymisen jälkeen. Stefanos Byzantionlainen on ainoa, joka kutsuu paikkaa kaupungiksi ja vieläpä mainitsee sen asukkaiden käyttämän etnonyymin Paniōnios.[3][11] Tämä jälkimmäinen paikka on nykyisin tunnetumpi Panionionin arkeologinen kohde.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panionion toimi Joonian liiton eli Vähän-Aasian rannikkoseudun kahdentoista joonialaisen poliksen liiton keskuksena arkaaiselta kaudelta 600-luvulta eaa. lähtien. Liiton jäsenkaupungit pitivät siellä yhteiset kokouksensa. Samalla pyhäkön kultti yhdisti kaupunkeja. Siellä uhrattiin Poseidon Helikoniokselle ja vietettiin vuosittaista Panionia-juhlaa. Juhlan järjestäminen oli prieneläisten vastuulla, ja pyhäkön pappeudet oli varattu prieneläisille miehille.[4][3][12] Pyhäkön nimi tarkoittaa ”Kaikkien joonialaisten [paikkaa]”.

Arkaaisen Panionionin paikaksi oletetun Çatallar Tepen kaivauksissa löydetyn temppelin pronaoksen ennallistus. Aydınin arkeologinen museo.

Panionionin Poseidonin kultti perustui oletettavasti paikalliseen kaarialaiseen, joonialaisten kreikkalaisten saapumista edeltäneeseen kulttiin, jossa uhrattiin härkiä. Sen keskuspaikka oli Mykale-vuorella sijainnut Melian kaupunki. Joonialaiset tuhosivat Melian niin kutsutussa Melian sodassa 600-luvulla eaa., samaan aikaan jolle ajoittuvat ensimmäiset varmemmat tiedot Joonian liiton olemassaolosta. Joonialaiset ilmeisesti ottivat Melian kultin osaksi omaa kulttiaan, jonka keskuksen Panionionin perustivat samalle paikalle. Panionionin pyhäkkö rakennettiin Melian raunioille noin vuonna 540 eaa.[4]

Persialaiset tuhosivat pyhäkön arkaaisen kauden lopulla vuonna 494 eaa., vain noin 50 vuotta sen rakentamisen jälkeen. Panionia-juhlat siirrettiin Efesoksen lähelle viimeistään klassisella kaudella noin vuonna 426/425 eaa., missä ne tunnettiin nimellä Efesia. Lopulta juhlat palautettiin takaisin Mykale-vuorelle. Tämän on ehdotettu tapahtuneen noin vuonna 373 eaa.[2][12][13][14]

Pyhäkkö perustettiin uudelleen ja uuteen paikkaansa klassisen kauden lopulla 300-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla, viimeistään Aleksanteri Suuren valloitusten jälkeen. Se ei kuitenkaan koskaan noussut yhtä merkittäväksi kuin aiemmin. Uusi pyhäkkö ei ilmeisesti valmistunut koskaan kokonaan, vaan jäi vaatimattomaksi,[4] ja on myös ehdotettu, ettei sitä koskaan edes käytetty ennen kuin se jo hylättiin.[5]

Güzelçamlin läheltä löydettiin Panionioniin viitannut piirtokirjoitus jo vuonna 1673. Theodor Wiegand löysi myöhemmän Panionionin lähistöltä vuonna 1900. Sen arkeologiset kaivaukset suoritettiin G. Kleinerin ja P. Hommelin johdolla vuonna 1958. Se esitettiin pitkään alkuperäisenä Panionionina, vaikka paikalta ei löytynyt arkaaista aineistoa. Todennäköisemmän alkuperäisen arkaaisen Panionionin löysi kuitenkin arkeologi Hans Lohmann myöhemmin vuonna 2004.[4][5][15] Alexander Herda on kuitenkin kyseenalaistanut tulkinnan, ja ehdottanut paikkaa Mykalessoksen eli Mykalen kaupungin paikaksi.[8][16]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäinen paikka

Çatallar Tepeltä on löydetty jäänteitä kaarialaisesta asutuksesta 600-luvulta eaa. sekä arkaaisesta joonialaista tyyliä edustaneesta temppelistä. Se oletetaan kaarialaisen Melian paikaksi ja samalla alkuperäisen Panionionin paikaksi.[4][5][15]

Temppelin pituus oli noin 28,8 metriä, mikä tekee siitä suunnilleen hekatompedon-temppelin. Siinä oli pronaos, jonka syvyys oli noin 8,7 metriä ja jonka kaksi neljän pylvään riviä jakoi kolmeen laivaan, sekä naos eli cella, jonka koko oli noin 8,1 × 7,6 metriä ja jonka sisällä oli kaksi pylvästä. Temppelin länsipäässä oli vielä kolmas huone, jonka pituus oli noin 10,4 metriä ja jonka keskellä oli rivissä kolme pylvästä. Näin temppelin sisällä oli yhteensä 13 pylvästä, kun taas sen ulkopuolella ei ollut peristasista. Rakennuksen korkeus on ollut noin kuusi metriä. Temppeliä on verrattu malliltaan Naksoksen Dionysoksen pyhäkköön.[5]

Paikalta on löydetty myös muun muassa laajat muurit, jotka ympäröivät noin viiden hehtaarin kokoisen alueen, ja joiden paksuus on ollut noin kolme metriä. Löytöihin lukeutuu myös lukuisten talojen jäänteitä sekä keramiikkaa arkaaiselta kaudelta.[5] Paikalta tehtyjä löytöjä esittelee Aydınin arkeologinen museo.

Myöhempi paikka

Myöhemmässä paikassa lähellä Güzelçamlia ollut pyhäkköalue eli temenos-alue oli ympäröity muurilla, ja sen sisäänkäynti oli länsipuolelta. Pyhäkössä oli Poseidonille omistettu alttari, jonka koko oli noin 17,5 × 4,3 metriä. Pyhäkköalueella ei ollut temppeliä, eikä sellaista mainita myöskään antiikin lähteissä.[2][13] Kaivajat ajoittivat alttarin 500-luvulle eaa.,[13] mutta nykyisin tämä on kyseenalaistettu.[5]

Lisäksi alueelta on löydetty Joonian liiton kokouspaikka, joka muistutti pientä, puolikaarenmuotoista kreikkalaista teatteria. Se sijaitsi kukkulan lounaisrinteessä varsinaisen pyhäkköalueen ulkopuolella, noin 50 metriä lounaaseen alttarista, ja avautui länteen päin. Rakennusta on kutsuttu ”buleuterioniksi”. Sen halkaisija oli noin 32 metriä, ja siinä oli 11 penkkiriviä, jotka oli osaksi kaiverrettu kallioon. Rakennelman jäänteet on ajoitettu noin vuoteen 300 eaa., ja siinä on joitakin yhtäläisyyksiä samaan aikaan rakennettuun Prienen teatteriin. Penkkirivien jäänteistä on kuitenkin päätelty, että se jäi keskeneräiseksi.[2][4][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Panjonion”, Antiikin käsikirja, s. 400. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  2. ↑ a b c d e Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”PANIONION Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b c Smith, William: ”Panionium”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d e f g h i Panionium Turkish Archaeological News. Viitattu 2.12.2019.
  5. ↑ a b c d e f g h i Lohmann, Hans: The discovery of Carian Melia and the archaic Panionion in the Mycale Academia.edu. Viitattu 2.12.2019.
  6. ↑ a b Panionion Pleiades. Viitattu 2.12.2019.
  7. ↑ Panionion Pleiades. Arkistoitu 9.12.2019. Viitattu 2.12.2019.
  8. ↑ a b Panionion (Ionia) 17 Guzelcamli - Πανιόνιον ToposText. Viitattu 2.12.2019.
  9. ↑ Mac Sweeney, Naoíse: Foundation Myths and Politics in Ancient Ionia, s. 185. Cambridge Classical Studies. Cambridge University Press, 2013. ISBN 1107037492. Teoksen verkkoversio.
  10. ↑ Herodotos: Historiateos 1.141, 1.148.
  11. ↑ Strabon: Geografia 8.7.2, 14.1.20; Pomponius Mela: De situ orbis 1.87; Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.31; Pausanias: Kreikan kuvaus 7.5.1; Stefanos Byzantionlainen: Ethnika P500.12.
  12. ↑ a b Panionium Oxford Reference. Viitattu 2.12.2019.
  13. ↑ a b c Panionium Oxford Classical Dictionary. Viitattu 2.12.2019.
  14. ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 15.49.
  15. ↑ a b Lohmann, Hans: Melia und das archaische Panionion am Catallar Tepe 2013. Academia.edu. Viitattu 2.12.2019.
  16. ↑ Herda, Alexander: Panionion-Melia, Mykalessos-Mykale, Perseus und Medusa: Überlegungen zur Besiedlungsgeschichte der Mykale in der frühen Eisenzeit Academia.edu. Viitattu 2.12.2019.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Panionion&oldid=21816709”