Palava pensas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mooses ja palava pensas Dirk Boutsin maalauksessa vuosien 1450 ja 1475 väliltä.

Palava pensas on nimensä mukainen liekehtivä pensas Raamatun Vanhan testamentin toisessa Mooseksen kirjassa, jonka kautta Jumala ilmestyy Moosekselle.

Raamatun tarina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palava pensas esiintyy Raamatun Vanhan testamentin toisessa Mooseksen kirjassa, jossa pensas yhdistetään Jumalan ilmestykseen Moosekselle.[1] Raamatun tarinan mukaan Mooses kohtasi pensaas Horebin vuorella. Tuli ei kuluta palavaa pensasta ja pensaasta huutava Jumalan ääni kertoo Moosekselle, että Jumala tulee vapauttamaan juutalaiset egyptiläisten käsistä ja vievämään heidät luvattuun maahan. Mooses käsketään menemään faraon luo ja johtamaan juutalaiset pois Egyptistä.[2]

Mahdolliset kasvit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhän Katariinan luostarin "palava pensas".

Hepreankielisen tekstin nimitys pensaalle on seneh. Seneh on liitetty eri teorioissa useisiin eri kasveihin. Kruunujujuba (Ziziphus spina-christi) on aavikkojen wadeilla tavattava piikkipensas, joka tunnetaan egyptiksi ja arabiaksi nimellä nabs. Siinailta tunnetaan vanha kaiverrus, jossa puhutaan jumalasta Sadfu nabs-pensaissa. Luonnehdinta on samankaltainen, kuin viidennen Mooseksen kirjan ilmaus "Hän, joka asuu palavassa pensaassa" (33:16). Muita mahdollisia kasveja ovat Siinailla kasvavat akaasiat tai niissä kasvava Loranthus acaciae, sekä aavikoilla esiintyvä Cassia obovata. C. obvatan nimi on arabiaksi sana ja nimen on katsottu muistuttavan heprealaista nimeä seneh.[1]

Siinain niemimaalla sijaitsevan Pyhän Katariinan luostarin perinteessä palava pensas on yhdistetty pensaaseen Colutea istria tai vatukkaan Rubus sanctus.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Fred Skolnik ja Michael Berenbaum: Encyclopaedia Judaica Volume 4 Blu-Cof, s. 297-298. Thomson Gale, 2007. ISBN 978-0-02-865928-2. (englanniksi)
  2. 2. Mooseksen kirja 3 Raamattu.fi. Suomen Pipliaseura. Viitattu 5.11.2020.