Onni K. Rentto
Onni Kullervo Rentto (16. maaliskuuta 1906 Juupajoki – 23. kesäkuuta 1997 Hausjärvi) oli suomalainen vuorineuvos ja suureksi kenkä- ja kaapeliyritykseksi kasvaneen Rentto-konsernin perustaja.
Onni K. Renton vanhemmat olivat kenkätehtailija Edvard Rentto (1876–1927) ja Maria Heinisuo. Hän pääsi ylioppilaaksi 1926 Tampereen suomalaisesta lyseosta ja valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisen korkeakoulun koneosastolta 1931.
Renton isä Edward Rentto oli aloittanut uransa 1898 Edward Walleniuksen perustamassa Korkeakosken kenkätehtaassa. Hän muutti sitten Tampereelle Kenkätehdas Oy Attilan teknilliseksi johtajaksi. Anton Kustaa Attilan perustama tehdas oli aluksi toiminut Nokialla mutta siirtynyt 1906 Tampereelle. Edward Rentosta tuli Attilan kenkätehtaan pääomistaja ja toimitusjohtaja 1920-luvulla. Edward Renton kuoltua 1927 Attilan tehtaan johtoon tuli Onni K. Renton vanhempi veli Kalle Edvard Rentto. Emil Aaltonen osti tehtaan 1931, mutta Renton veljekset jatkoivat edelleen tehtaan palveluksessa. Niinpä Onni K. Rentto oli Attilan kenkätehtaan teknillisenä johtajana 1932–1938 ja Kalle Rentto jatkoi Attilan toimitusjohtajana.
Vuonna 1939 Onni ja Kalle Rantto ryhtyivät itsenäisiksi yrittäjiksi ostettuaan vuodesta 1920 toimineen Hyvinkään kenkätehtaan ja Auran Nahkatehdas Oy:n. Vuonna 1942 nämä yhtiöt yhdistettiin Rentto Oy:ksi, jonka kotipaikkana oli Hyvinkää. Onni K. Rentto oli ensin Hyvinkään Kenkätehdas Oy:n teknillisenä johtajana 1938–1942 ja vuodesta 1942 hän oli Rentto Oy:n toimitusjohtajana Kalle Renton siirryttyä kansanhuoltoministeriön toimistopäälliköksi.
Sodan jälkeen Rentto Oy osti tamperelaisen naisten kenkiä valmistaneen kenkätehdas Lanan. Samoihin aikoihin aloitettiin kenkien vienti Itä-Euroopan maihin ja Neuvostoliittoon. Rentto Oy perusti 1950-luvulla Teollisuuskumi Oy-nimisen tytäryhtiön, joka alkoi valmistaa kenkien kumianturalevyjä ja liimoja. 1960-luvulla Teollisuuskumin valmistusohjelmaan tulivat autojen kumimatot ja kirjoitusalustat sekä muut kumituotteet, kuten letkut ja tiivisteet. Kumituotteiden valmistus keskitettiin 1970-luvulla Auraan, kun nahkatehtaan tuotanto siellä supistui ja tuotantotilaa vapautui.
Rentto Oy aloitti myös kaapelien valmistuksen 1961. Kaapelituotanto erotettiin emoyhtiöstä 1965 Re-Ka Oy-nimiselle tytäryhtiölle (vuodesta 1970 Kaapelitehdas Reka Oy). 1970-luvulla valmistui Keuruulle asennusjohtoja ja kevyitä kaapeleita valmistanut tehdas, ja vuonna 1979 perustettiin Hyvinkäälle kaapelien vulkanointilinja ja kuparilangan vetämö. Rentto Oy:n ja sen tytäryhtiöiden palveluksessa oli 1970-luvulla 800 henkilöä.
Vuonna 1984 Rentto Oy osti Aaltosen tehtaat Oy:n, jolloin Rentosta tuli Pohjoismaiden suurin kenkien valmistaja. Yhtymän kenkien valmistus supistui kuitenkin voimakkaasti 1980-luvun lopulla muun muassa idänviennin tyrehdyttyä, ja niinpä muun muassa Hyvinkään kenkätehdas lopetettiin 1990. Konsernin toiminnan pääpainopiste siirtyi kaapelien valmistukseen ja niinpä Rentto-konsernin nimeksi muuttui Reka Oy 1989.
Onni K. Renton jälkeen yhtymää johtivat hänen poikansa diplomi-insinööri Timo Rentto vuodesta 1976 alkaen ja hänen jälkeensä vuodesta 1995 kauppatieteiden maisteri Markku E. Rentto. 1990-luvulla Reka-yhtiön omien osakkeiden kauppoja puitiin kahdeksan vuotta kestäneessä oikeusprosessissa.[1]
Onni K. Rentto sai vuorineuvoksen arvon 1975.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Juha Vahe: Vuorineuvos Onni K. Rentto (1906–1997). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2008. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Reka Kaapelin historia (Arkistoitu – Internet Archive)
- Hyvinkään kenkätehtaan historia (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Alanen, Pellervo: Omen osakkeiden lunastushinta ei saa ylittää yhtiön vapaata pääomaa. Helsingin Sanomat, 10.2.1997, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
|
