Onnellisten aika

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Onnellisten aika
Days of Heaven
Ohjaaja Terrence Malick
Käsikirjoittaja Terrence Malick
Tuottaja Bert Schneider
Harold Schneider
Säveltäjä Ennio Morricone
Kuvaaja Néstor Almendros, ASC; loppuun saattoi Haskell Wexler, ASC
Leikkaaja Billy Weber, Caroline Ferriol, Marion Segal, Susan Martin
Pääosat Richard Gere
Brooke Adams
Sam Shepard
Linda Manz
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Paramount Pictures
Ensi-ilta 1978, Suomessa 1979
Kesto 95 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Onnellisten aika (engl. Days of Heaven) on Terrence Malickin ohjaama draamaelokuva vuodelta 1978. Siinä näyttelevät Richard Gere, Brooke Adams, Sam Shepard ja Linda Manz.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Elokuva kertoo Billistä (Gere), chicagolaisesta työmiehestä, joka pakenee vuonna 1916 murhasyytettä Texas Panhandleen tyttöystävänsä Abbeyn (Adams) ja pikkusiskonsa (Manz) kanssa. Texasissa Bill ja Abbey esittävät sisaruksia. Rikas farmari (Shepard) palkkaa heidät töihin. Kun farmari rakastuu Abbeyyn, Bill kannustaa tätä menemään naimisiin rahan vuoksi. Bill jää farmille ja lopulta farmari ymmärtää ”sisarusten” välisen suhteen todellisen laadun. Farmari hyökkää Billin kimppuun, joka kuitenkin tappaa hänet. Bill ja Abbey pakenevat, mutta poliisi ampuu Billin kiinniottoyrityksen aikana.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Kuvaustyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

American Cinematographer -lehden mukaan Néstor Almendrosin kuvaustyö on ”yksi taitavimmista ja useimmin jäljitellyistä kuvaustaiteen esimerkeistä nykyaikaisen elokuvan historiassa”. Almendros voitti työstään Oscarin.

Elokuvan ilme juontaa juurensa kuvaajan Vermeeriä ja Andrew Wyethiä kohtaan tuntemaan ihailuun sekä ohjaajan kiinnostukseen vuosisadanvaihteen valokuvajournalismiin. Pyrkimyksenä oli tavoitella varhaisten mykkäelokuvien luonnollista ilmettä, joten ulkokohtaukset kuvattiin luonnonvalossa ja sisäkuvissa keinovaloa käytettiin säästeliäästi.

Kun kuvauksille varattu aika ylittyi, Almendrosin oli lähdettävä aiemman sitoumuksensa perusteella kuvaamaan toista elokuvaa. Hän uskoi työnsä loppuun saattamisen kollegalleen Haskell Wexlerille, joka jäljitteli Almendrosin työtä menestyksekkäästi.[1]

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malick voitti Prix de la mise en scène eli parhaan ohjaajan palkinnon Cannesin elokuvajuhlilla vuonna 1979.

Onnellisten aika nimettiin Oscar-palkintoehdokkaaksi pukusuunnittelusta, sävellystyöstä sekä äänityöstä. Se palkittiin parhaasta kuvauksesta. Palkinnot jakavan Elokuva-akatemian tavan mukaan palkinto annettiin pääkuvaaja Nestor Almendrosille, vaikka myös Haskell Wexlerin työ mainittiin lopputeksteissä. Wexler on myöhemmin valittanut siitä, ettei hän saanut Oscaria työstään.

Vuonna 2007 Onnellisten aika todettiin ”kulttuurisesti, historiallisesti tai esteettisesti merkittäväksi” elokuvaksi, millä perusteella se liitettiin Yhdysvaltain kongressin kirjaston National Film Registryn arkistoon.

Elokuva sai Suomessa ensi-iltansa vasta 1979, jolloin se keräsi suomalaisilta elokuvakriitikoilta viidenneksi eniten ääniä elokuvakerholehti Projektion järjestämässä äänestyksessä vuoden parhaista ensi-iltaelokuvista.[2]

DVD-versiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paramount Pictures julkaisi vuonna 1999 peruslaatuisen DVD-version, jonka kuva näyttää ylettömän likaiselta.[1] Criterion Collectionin julkaiseman erikoispainoksen teräväpiirtokuvassa on puolestaan arvioitu olevan poikkeuksellinen värintoisto, vähäinen rakeisuus ja varjojen tarkka esitys. Paramount Picturesin julkaisuun verrattuna Criterionin versio on ”ylivertainen”.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Days of Heaven, American Society of Cinematographers (Arkistoitu)
  2. Vuoden 1979 parhaiden kriitikkoäänestys, Projektio 1/1980, Suomen elokuvakerhojen liitto ry, s. 27.
Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.