Barry Lyndon

Barry Lyndon
	; Alkuperäinen elokuvajuliste vuodelta 1975.
Ohjaaja	Stanley Kubrick
Käsikirjoittaja	Stanley Kubrick
Perustuu	William Makepeace Thackerayn romaaniin; Kunnianarvoisan Barry Lyndonin muistelmat
Tuottaja	Stanley Kubrick
Säveltäjä	Leonard Rosenman
Kuvaaja	John Alcott
Leikkaaja	Tony Lawson
Tuotantosuunnittelija	Ken Adam
Pukusuunnittelija	Milena Canonero
Pääosat	Ryan O’Neal; Marisa Berenson; Patrick Magee; Hardy Krüger; Diana Koerner; Gay Hamilton;
Valmistustiedot
Valmistusmaa	Britannia; Yhdysvallat;
Tuotantoyhtiö	Hawk Films; Peregrine Productions; Warner Bros.;
Ensi-ilta	18. joulukuuta 1975;
Kesto	184 minuuttia
Alkuperäiskieli	englanti
Budjetti	11 miljoonaa dollaria
Tuotto	31 miljoonaa dollaria
Aiheesta muualla
	IMDb
	Elonet
	AllMovie
	[ Muokkaa Wikidatassa ]
	Infobox OKNimi-testi OK

Barry Lyndon on vuonna 1975 ensi-iltansa saanut brittiläis-yhdysvaltalainen draamaelokuva, jonka on tuottanut, käsikirjoittanut ja ohjannut Stanley Kubrick. Se perustuu William Makepeace Thackerayn kirjoittamaan veijariromaaniin Kunnianarvoisan Barry Lyndonin muistelmat^[2] vuodelta 1844. Elokuva kertoo irlantilaisen Barry Lyndonin (syntyjään Redmond Barry) noususta ja tuhosta 1700-luvun englantilaisessa yhteiskunnassa.

Elokuvaan sisältyy harvinaislaatuisia kynttilöiden valossa kuvattuja kohtauksia. Kubrick pyrki erikoisella valaistuksella tavoittelemaan autenttista vanhanajan tunnelmaa. Koska kynttilöiden valo on liian heikko tavanomaiselle kameraoptiikalle, Kubrick valmistutti aivan erityiset objektiivit kohtausten kuvausta varten.^[3] Zeiss oli valmistanut erittäin valovoimaiset (f 0,7) objektiivit Yhdysvaltain avaruushallinto Nasalle 1960-luvun lopulla kuulentoja varten, ja nämä sovitettiin Panavision-elokuvakameraan. Syväterävyysalue jäi pieneksi suuresta aukosta johtuen, mutta kohtaukset voitiin kuvata kynttilänvalossa. Kubrick otti elokuvan visuaaliseen ilmeeseen myös paljon vaikutteita englantilaisen taidemaalari William Hogarthin maalauksista.^[4]

Vaikka Barry Lyndon sai neljä Oscar-palkintoa – Spartacuksen ohella enemmän kuin mikään muu hänen ohjauksistaan – se sai ensi-illan jälkeen vähemmän arvostusta osakseen kuin Kubrickin aiemmat elokuvat.^[5] Elokuva menestyi vain Euroopassa, kun taas Pohjois-Amerikassa katsojaluvut jäivät hyvin pieniksi. Myöhemmät uudelleenarvioinnit ovat kuitenkin nostaneet Barry Lyndonin asemaa elokuvahistoriassa^[6], ja The New York Timesin kriitikot valitsivatkin sen vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.^[7]

Juoni

Elokuvan tarina jakautuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa alkaa 1750-luvun Irlannista, jossa Redmond Barry elää äitinsä kanssa. Hän ampuu pistoolein käytävään kaksintaistelussa englantilaisen kapteenin John Quinin, jolle Redmondin rakastettu Nora Brady on kihlattu. Tämä pakottaa Redmondin lähtemään karkumatkalle kohti Dublinia, mutta matkan varrella hän joutuu maantierosvojen ryöstämäksi, ja joutuu varattomana värväytymään brittiarmeijaan. Siellä hän kuulee, että Quin onkin tosiasiassa elossa ja ymmärtää, että tämä oli vain suvun tarkoitus järjestää hänet pois Noran ja Quinin välisen avioliiton tieltä.

Seitsenvuotinen sota alkaa. Redmond päättää karata upseerin varusteissa kohti neutraalina tunnettua Hollantia. Hän kohtaa pian Preussin armeijan kapteeni Potzdorfin, joka paljastaa tämän olevan vain upseeriksi naamioitunut sotakarkuri. Välttääkseen ammutuksi tulemisen Redmond alistuu värväytymään Preussin armeijaan. Sodan jälkeen Redmond päätyy poliisiministeriön palvelukseen. Hän saa tehtäväkseen hakeutua ammattipelurina tunnetun, vakoojaksi epäillyn Chevalier de Balibarin palvelijaksi. Huomattuaan Chevalierin tosiasiassa olevan syntyjään irlantilainen, Redmond paljastaa juonen. Chevalier liikuttuu tästä ja ottaa tämän palvelijakseen. Yhdessä he huijaavat korttipelissä Tübingenin prinssiä, ja karkaavat sitten maasta. Seuraavina vuosina sekä Redmond Barry että Chevalier de Balibari kiertelevät ympäri Eurooppaa korttihuijareina. Eräässä kylpylässä vierailtua Redmond iskee silmänsä kauniiseen ja rikkaaseen Lyndonin kreivittäreen, jonka Redmond viettelee ja vie vihille kreivittären jäätyä leskeksi.

Tarinan toinen osa alkaa 1770-luvulta. Redmond Barry on nyt ottanut nimekseen Barry Lyndon ja viettää ylellistä elämää Englannissa. Lady Lyndonin ensimmäisen avioliiton poika, nuori lordi Bullington halveksii Barryä. Myöhemmin Barry ja lady Lyndon saavat yhteisen poikalapsen nimeltä Bryan. Avioliitto on onneton, Barry tuhlaa holtittomasti ja harrastaa syrjähyppyjä. Nuori lordi Bullington valittaa tästä äidilleen ylhäisten vieraiden edessä. Tämä saa Barryn menettämään malttinsa ja hän hyökkää Bullingtonin kimppuun, mikä tekee Barrysta hylkiön seurapiirin silmissä. Hän yrittää kuitenkin parhaansa mukaan olla hyvä isä 9-vuotiaalle Bryanille, jolle hän lupaa syntymäpäivälahjaksi hevosen. Bryan loukkaantuu ratsastaessaan vakavasti ja kuolee vammoihinsa vanhempiensa läsnäollessa.

Bryanin kuolema tekee Barrysta melankolisen ja hän alkaa hakea lohtua alkoholismista. Lady Lyndon puolestaan yrittää löytää itselleen lohtua uskonnosta. Lordi Bullington haastaa Barryn pistoolein käytävään kaksintaisteluun. Bullington ampuu Barrya, osuen tätä jalkaan. Barry joutuu sairaalahoitoon, mutta jalka on amputoitava. Kun Barry on toipumassa, lordi Bullington ottaa Lyndonien kiinteistön viimein haltuunsa ja lupaa maksaa joka vuosi Redmond Barrylle 500 guineaa vain sillä ehdolla, että Barry häipyy Englannista ikiajoiksi eikä tapaa enää lady Lyndonia. Barry palaa äitinsä kanssa Irlantiin ja yrittelee vielä ammattipelurin hommia huonolla menestyksellä.

Roolit

Ryan O'Neal	…	Redmond Barry
Marisa Berenson	…	lady Lyndon
Patrick Magee	…	Chevalier du Balibari
Hardy Krüger	…	kapteeni Potzdorf
Gay Hamilton	…	Nora Brady
Godfrey Quigley	…	kapteeni Grogan
Steven Berkoff	…	lordi Ludd
Marie Kean	…	Belle Barry
Murray Melvin	…	pastori Samuel Runt
Frank Middlemass	…	sir Charles Reginald Lyndon

Leon Vitali ja Dominic Savage	…	lordi Bullingdon
Leonard Rossiter	…	kapteeni John Quin
André Morell	…	lordi Wendover
Anthony Sharp	…	lordi Hallam
Philip Stone	…	Graham
David Morley	…	Bryan Patrick Lyndon
Diana Koerner	…	Lieschen
Arthur O'Sullivan	…	kapteeni Feeney
Billy Boyle	…	Seamus Feeney
Michael Hordern	…	kertoja

Lähteet

↑ Urquhart, Jeremy: The 10 Highest-Grossing Stanley Kubrick Movies Collider. 7.2.2024. Viitattu 5.11.2024. (englanniksi)
↑ Kunnianarvoisan Barry Lyndonin muistelmat Diereesi-kustannus. Viitattu 11.4.2026.
↑ Visual Memory (englanniksi)
↑ The English paintings that inspired Stanley Kubrick (Arkistoitu – Internet Archive) Phaidon.com (englanniksi)
↑ Kubrick by candlelight: how Barry Lyndon became a gorgeous, period-perfect masterpiece web.archive.org. 26.8.2019. Arkistoitu 26.8.2019. Viitattu 18.3.2021. (englanniksi)
↑ Roger Ebert: Barry Lyndon movie review & film summary (1975) rogerebert.com. Viitattu 18.3.2021. (englanniksi)
↑ The Best 1,000 Movies Ever Made. (Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004.) The New York Times. Arkistoitu 11.7.2016. Viitattu 4.7.2016. (englanniksi)

Kirjallisuutta

Moilanen, Jorma: ”Historiallisen melodraaman renessanssi”, artikkeli Barry Lyndonista. Filmihullu 8/1976.

Aiheesta muualla

All hail Kubrick’s ‘Barry Lyndon,’ a masterclass in bringing a unique filmmaker’s vision to life

[1] Urquhart, Jeremy: The 10 Highest-Grossing Stanley Kubrick Movies Collider. 7.2.2024. Viitattu 5.11.2024. (englanniksi)

[2] Kunnianarvoisan Barry Lyndonin muistelmat Diereesi-kustannus. Viitattu 11.4.2026.

[3] Visual Memory (englanniksi)

[4] The English paintings that inspired Stanley Kubrick (Arkistoitu – Internet Archive) Phaidon.com (englanniksi)

[5] Kubrick by candlelight: how Barry Lyndon became a gorgeous, period-perfect masterpiece web.archive.org. 26.8.2019. Arkistoitu 26.8.2019. Viitattu 18.3.2021. (englanniksi)

[6] Roger Ebert: Barry Lyndon movie review & film summary (1975) rogerebert.com. Viitattu 18.3.2021. (englanniksi)

[7] The Best 1,000 Movies Ever Made. (Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004.) The New York Times. Arkistoitu 11.7.2016. Viitattu 4.7.2016. (englanniksi)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

n k m Stanley Kubrick
Ohjaamat elokuvat	Fear and Desire (1953) Kohtalokas suudelma (1955) Peli on menetetty (1956) Kunnian polut (1957) Spartacus (1960) Lolita (1962) Tohtori Outolempi (1964) 2001: Avaruusseikkailu (1968) Kellopeliappelsiini (1971) Barry Lyndon (1975) The Shining – Hohto (1980) Full Metal Jacket (1987) Eyes Wide Shut (1999)
Lyhytelokuvat	Day of the Fight (1951) Flying Padre (1951) The Seafarers (1953)
Liittyvät elokuvat	A.I. – Tekoäly (2001) Stanley Kubrick – Ohjaajan muotokuva (2001) Colour Me Kubrick (2006) Huone 237 (2012)