Oleksandr Jeremenko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oleksandr Jeremenko
Henkilötiedot
Syntynyt23. helmikuuta 1988 (ikä 36)
H’erson
Kansalaisuus  Ukraina
Kyokushin-ottelija
Aktiivisena 2005–2023
Pituus 180 cm[1]
Paino 95 kg[2]
Painoluokka Raskassarja
Superraskassarja (2012–2013, 2017–)
Kätisyys oikea
Vyöarvo 3. dan
Mitalit
Maa:  Ukraina
Miesten kyokushin
EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Padova 2011 -90 kg
Kultaa Kultaa Budapest 2012 -90 kg
Kultaa Kultaa Kiova 2013 -90 kg
Kultaa Kultaa Varna 2014 -90 kg
Kultaa Kultaa Berliini 2015 -90 kg
Pronssia Pronssia Bukarest 2010 -90 kg
European Open
Kultaa Kultaa Katowice 2015 avoin
Japanin mestaruuskilpailut
Kultaa Kultaa Osaka 2013 +85 kg
All American Open
Kultaa Kultaa New York 2014 avoin
Kultaa Kultaa New York 2015 avoin
Ukrainan mestaruuskilpailut
Kultaa Kultaa Dnipropetrovsk 2007 -90 kg
Kultaa Kultaa 2008 -90 kg
Kultaa Kultaa 2009 -90 kg
Kultaa Kultaa 2010 -90 kg
Kultaa Kultaa 2011 -90 kg
Kultaa Kultaa Poltava 2012 -90 kg
Kultaa Kultaa Simferopol 2014 -90 kg
Hopeaa Hopeaa 2009 -90 kg
Ukrainan cup
Kultaa Kultaa 2008
Hopeaa Hopeaa 2007 -90 kg
Hopeaa Hopeaa Kiova 2009 -90 kg
All Ukraine
Kultaa Kultaa 2006 avoin
Kultaa Kultaa 2006 -90 kg
Kultaa Kultaa Poltava 2007 -90 kg
Kultaa Kultaa Poltava 2009 -90 kg
Kultaa Kultaa Poltava 2010 -90 kg
Tšekin Open
Kultaa Kultaa 2005
Maa:  Venäjä
Miesten kyokushin
World Open
Kultaa Kultaa Tokio 2023 avoin
Hopeaa Hopeaa Tokio 2019 avoin
MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Tokio 2017 +90 kg
EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Wrocław 2019 +90 kg
Venäjän mestaruuskilpailut
Kultaa Kultaa Moskova 2016 +90 kg
Kultaa Kultaa 2017 +90 kg
Kultaa Kultaa Moskova 2021 +90 kg
Japanin mestaruuskilpailut
Hopeaa Hopeaa Osaka 2017 +85 kg
Baltic Cup
Kultaa Kultaa Kaliningrad 2018 avoin
Venäjän Cup
Kultaa Kultaa Moskova 2019 +90 kg
Kultaa Kultaa Moskova 2023 +90 kg

Oleksandr Jevhenovytš Jeremenko (ukr. Олександр Євгенович Єременко, ven. Александр Евгеньевич Ерёменко, Aleksandr Jevgenjevitš Jerjomenko; s. 23. helmikuuta 1988 H’erson) on Venäjää edustava ukrainalainen[2] karateka ja jaoston johtaja Venäjällä. Hän on Kyokushinin maailmanmestari ja seitsenkertainen Euroopan-mestari, joista Jeremenko voitti kuusi peräkkäisinä vuosina. Hän on saavuttanut myös MM-hopeaa superraskaassasarjassa. Jeremenko on voittanu myös Ukrainan mestaruuden seitsemän kertaa.

Jeremenko voitti ensimmäisen mestaruutensa aikuisten tasolla 17-vuotiaana, kun hän saavutti Tšekin kansainvälisen turnausvoiton 2005.[3] Sittemmin vuosina 2006–2010 Jeremenko kilpaili pääosin kotimaassaan, jossa hän saavutti useita mestaruuksia. Jeremenko voitti muun muassa 2006 All Ukraine turnauksen, sekä avoimessa painoluokassa, että alle 90-kiloisissa. Samaisessa turnauksessa Jeremenko jatkoi menestystään vuoteen 2010 saakka voitettuaan joka kerta alle 90-kiloisten sarjan.[3] Hän voitti myös Ukrainan raskaansarjan mestaruuden kuudesti peräkkäin vuosina 2007–2012.

Euroopan mestarina (2011–2015)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2010-luvulla Jeremenko kilpaili myös kansainvälisellä tasolla. Hän saavutti pronssia 2010 EM-kilpailuissa Romaniassa, alle 90-kiloisten sarjassa.[3] Seuraavana vuonna Jeremenko voitti uransa ensimmäisen Euroopan mestaruuden Padovassa. Hän voitti loppuottelussa Daniel Bukowyn. Jeremenko oli myös marraskuussa ensimmäisen kerran World Openissa, jossa hän sijoittui seitsemänneksi.[3] Jeremenko saavutti tämän jälkeen vielä neljä Euroopan mestaruutta. Toisen Euroopan raskaansarjan mestaruuden hän voitti 2012 Unkarissa voitettuaan loppuottelussa Ilja Karpenkon.

2013 EM-kisat järjestettiin Jeremenkon kotimaassa Ukrainassa, jossa hän saavutti uransa kolmannen Euroopan raskaansarjan mestaruuden voitettuaan tällä kertaa toisen venäläisottelijan Andrei Tširkovin. Samalla hänestä tuli eniten Euroopan- raskaansarjan mestaruuksia voittanut ottelija. Kesäkuussa Jeremenko otti osaa ensimmäisen kerran Japanin mestaruuskisoihin, jossa hän saavutti superraskaansarjan mestaruuden voitettuaan loppuottelussa Kirill Kotšnevin.[4] Myöhemmin samassa kuussa Jeremenko oli mukana ensimmäistä kertaa All American Openissa, jossa hän sijoittui seitsemänneksi.

2014 Jeremenko voitti aluksi keväällä Ukrainan raskaansarjan mestaruuden, joka oli hänen uransa seitsemäs. Toukokuussa hän eteni jälleen Bulgarian EM-kisojen loppuotteluun, jossa Jeremenko kohtasi neljännen kerran peräkkäin venäläisottelijan. Tällä kertaa hän voitti Yhdysvaltain mestaruuden voittaneen Darmen Sadvokasovin. Kesäkuussa Jeremenko otti osaa All American Openiin, joka käytiin avoimessasarjassa. Hän kohtasi loppuottelussa turnauksen nelinkertaisen mestarin Zahari Damjanovin, jonka Jeremenko voitti tuomariäänin. Lokakuussa hän otteli Moldova Cupissa yksittäisen erikoisottelun kolminkertaista Euroopan mestaria Nicolae Stoiania vastaan. Jeremenko voitti kamppailun tuomariäänin.[5]

2015 Jeremenko jatkoi menestystään Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Hän voitti toukokuussa Berliinin EM-kisoissa uransa viidennen raskaansarjan mestaruuden kohdattuaan voitokkaasti loppuottelussa Patryk Sypieńin. Seuraavaksi kesäkuussa Jeremenko uusi All American Openin mestaruuden voitettuaan aiemmin EM-kisojen loppuottelussa kohtaamansa Ilja Karpenkon. Marraskuussa Jeremenko otti vielä osaa Euroopan avoimensarjan kisoihin, jossa hän eteni loppuotteluun saakka. Jeremenko voitti mestaruuden maamiestään Eldar Ismailovin vastaan.

Venäjän edustajana (2016–2023)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jeremenko Tokion painoluokallisissa MM-kisoissa 2017.

Jeremenko siirtyi edustamaan Venäjää, kun joulukuussa 2016 Sergei Vsevolodovin johtama Ukrainan maajoukkueen jaosto siirtyi WKB-liittoon. Jeremenkon siirtyminen aiheutti Ukrainan mediassa paheksuntaa, kun taas hänen valmentajansa Vsevolodov kertoi siirtymisen Venäjälle olleen taloudellisesti ja uran kannalta parempi vaihtoehto.[6] Jeremenko otteli ensi kerran Venäjän mestaruuskisoissa Moskovassa. Hän saavutti mestaruuden voitettuaan loppuottelussa Antonom Guljajevymin tyrmäyksellä.[7] Jeremenko edusti uutta maata kansainvälisesti ensimmäistä kertaa huhtikuussa 2017 MM-kilpailuissa.[2] Hän saavutti turnauksessa MM-hopeaa hävittyään superraskaansarjan loppuottelussa Shohei Kamadalle.[8]

Jeremenko uusi Venäjän superraskaansarjan mestaruutensa 2017 voitettuaan tällä kertaa loppuottelussa Igor Zagainovin.[7] Kesäkuussa hän eteni urallaan toistamiseen Japanin mestaruuskisoissa loppuotteluun. Tällä kertaa hän hävisi superraskaansarjan mestaruuden Goderzi Kapanadzelle.

Joulukuussa 2018 Jeremenko saavutti Open Baltic Cupin mestaruuden, joka käytiin avoimessasarjassa. Hän voitti loppuottelussa hallitsevan Euroopan mestarin Andrei Luzinin.[9]

MM-hopeaa (2022)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jeremenko saavutti ensimmäisen kerran Venäjän Cupin mestaruuden 2019, kun hän voitti loppuottelussa Konstantin Kovalenkon.[10] Toukokuussa Jeremenko voitti uransa kuudennen Euroopan-mestaruuden tällä kertaa superraskaassasarjassa. Voiton myötä hän nousi Lucian Gogonelin kanssa tasoihin eniten painoluokallisia Euroopan-mestaruuksia voittaneena ottelijana. Marraskuussa Jeremenko oli mukana Kyokushinin suurimmassa MM-turnauksessa, joka käytiin Tokiossa. Jeremenko eteni kolmipäiväisessä turnauksessa aina loppuotteluun asti. Hän voitti viimeisenä päivänä Shin Takagin, neljännesvälierissä Antonio Tusseaun, puolivälierissä Igor Zagainovin ja välierissä Yuta Takahashin.[11] Loppuottelussa Jeremenko hävisi maailmanmestaruuden Mikio Uedalle. Ottelu kesti jatkoaikoineen yhteensä seitsemän minuuttia, kunnes ratkaisua haettiin tameshawarista. Jeremenko hävisi kyseisen murskauskilpailun 17–23.[12]

Jeremenko saavutti kolmannen Venäjän mestaruutensa maaliskuussa 2021 voitettuaan superraskaansarjan loppuottelussa Igor Zagainovin.[13] Joulukuussa hänen oli määrä osallistua Baltic Cupiin, mutta ilmoitti jättävänsä turnauksen väliin käsivamman vuoksi.[14]

Maailmanmestaruus ja kilpauran päätös (2023)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaliskuussa 2023 Jeremenko saavutti Venäjän cupin mestaruuden voitettuaan loppuottelussa Andrei Luzinin.[15] Marraskuussa Jeremenko oli mukana Tokion maailmanmestaruuskilpailuissa. Kolmipäiväisessä turnauksessa hän kilpaili d-lohkossa, jossa Jeremenko voitti aluksi Beltranin, Hadi Muhammadin, Joshua Struthesin, Shintaro Okaben, Vladislav Glinskikhin ja lopulta lohkon loppuottelussa Aleksei Fedoseevin. Hän voitti tämän jälkeen välierissä c-lohkon voittajan Antonio Tusseaun ja eteni loppuotteluun. Jeremenko voitti moninkertaisen Japanin mestarin Kaito Nishimuran. Turnauksen jälkeen hän ilmoitti sosiaalisessa mediassa päättävänsä kilpauransa.

Jeremenkolla on myös ruskea vyö judossa.

  1. The 11th World Open Karate Championship Draw kyokushinkaikan.org Viitattu 29.8.2016 (englanniksi)
  2. a b c http://superkarate.ru/news/kyokushinkai/8452-puli-6-go-vesovogo-chempionata-mira-po-kiokushinkay-iko.html
  3. a b c d Еременко Александр Евгеньевич kyokushinkarate.com.ua Viitattu 29.8.2016 (venäjäksi)
  4. Успешный дебют — Александр Еременко чемпион 30 чемпионата Японии. kyokushinkarate.news 2.6.2013 Viitattu 31.12.2019 (venäjäksi)
  5. Бой между Еременко Александром (Украина) и Николае Стоян (Румыния) (IKO) kyokushinkarate.news 4.10.2014 Viitattu 1.1.2020 (venäjäksi)
  6. Шихан Сергей Всеволодов прокомментировал отъезд Александра Еременко в Россию kyokushinkarate.news 17.1.2016 Viitattu 31.12.2019 (venäjäksi)
  7. a b Russian Championships kyokushinresults.com Viitattu 20.4.2017 (englanniksi)
  8. Official results of the The 6th World Weight Category Karate Championships kyokushinkaikan.org 18.4.2017 Viitattu 19.4.2017 (englanniksi)
  9. Russian Openweight Tournament kyokushinresults.com Viitattu 14.12.2018 (englanniksi)
  10. Russian Cup - IKO kyokushinresults.com Viitattu 13.12.2019 (englanniksi)
  11. Final Day Draw kyokushinresults.com Viitattu 1.1.2020
  12. The 12th World Open & 2019 Women's World Open Karate Championship Official Results kyokushinkaikan.org 25.11.2019 Viitattu 17.7.2020 (englanniksi)
  13. Результаты Чемпионата России 2021 по киокушинкай (киокусинкай) superkarate.ru 28.3.2021 Viitattu 9.4.2021 (venäjäksi)
  14. https://www.instagram.com/p/CXl1yrHobRv/ Viitattu 19.12.2021 (venäjäksi)
  15. Результаты Кубка России 2023 по киокушинкай (киокусинкай) superkarate.ru 5.3.2023 Viitattu 5.3.2023 (venäjäksi)