ORP Orkan
| ORP Orkan | |
|---|---|
 ORP Orkan |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Fairfield Shipbuilding and Engineering Company, Govan |
| Kölinlasku | 7. joulukuuta 1939 |
| Laskettu vesille | 2. joulukuuta 1941 |
| Palveluskäyttöön | 18. marraskuuta 1942 |
| Poistui palveluskäytöstä | upotettu 8. lokakuuta 1943 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
1 935 t (standardi) 2 840 t (max) |
| Pituus | 110 m |
| Leveys | 11,20 m |
| Syväys | 3,0 m |
| Koneteho | 48 000 hv |
| Nopeus | 36 solmua |
| Miehistöä | 221 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
6 x QF 4,7"/L45 (120 mm) Mk XI -tykkiä kaksiputkisina Mk XX -asennuksina 4 x QF 2 naulan Mk VIII neliputkisena Mk VII -asennuksena 8 x 21" (533 mm) PR Mk II torpedoputkea syvyyspommeja |
ORP Orkan (suom. pyörremyrsky, viirinumero G90) oli Puolan laivaston toisen maailmansodan aikainen M-luokan hävittäjä, jonka Britannian hallitus lainasi Puolalle.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: M-luokka (hävittäjä)
Alus tilattiin 7. heinäkuuta 1939 Britannian vuoden 1939 laivasto-ohjelmassa Fairfield Shipbuilding and Engineering Companyltä Govanista, missä köli laskettiin 7. joulukuuta 1939. Se laskettiin vesille 2. maaliskuuta 1942 nimellä HMS Myrmidon. Alus siirrettiin vesille laskun jälkeen Puolan laivastolle, joka nimesi aluksen ORP Orkaniksi.[1]
Alus aloitti palveluksensa 18. marraskuuta 1942 Kotilaivastossa. Se valmistui 5. joulukuuta, minkä jälkeen vastaanottotarkastukset aloitettiin. Sen varustamisen, aseiden koeammuntojen sekä kallistuskokeiden päätyttyä alus siirtyi Scapa Flowhun miehistön koulutukseen sekä valmistautumaan palvelukseen laivastossa.[1]
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koulutuksen päätyttyä alus liittyi 17. hävittäjälaivueeseen, jonka muodostivat HMS Obdurate, HMS Obedient, HMS Onslow, HMS Opportune, HMS Oribi ja HMS Orwell. Alus suojasi 23. tammikuuta HMS Echon, HMS Eclipsen, HMS Faulknorin, HMS Inglefieldin, HMS Montrosen, HMS Queensboroughin ja HMS Raiderin kanssa taistelulaiva HMS Ansonia sekä risteilijä HMS Sheffieldiä, jotka olivat Neuvostoliittoon matkanneen saattueen JW52 kaukosuojausosastona. Alus erkani seuraavana päivänä osastosta jääden Kotilaivaston alusten suojaksi.[1]
Alus suojasi 30. tammikuuta samoja aluksia Inglefieldin, Oribin ja Obedientin kanssa oltaessa palaavan saattueen RA52 kaukosuojausosastona, joka erkani 2. helmikuuta saattueesta. Alus suojasi 21. helmikuuta saattuetta JW53 Eclipsen, HMS Furyn, HMS Impulsiven ja HMS Intrepidin kanssa. Alus erkani 27. helmikuuta saattueesta RA53 risteilijä HMS Scyllan kanssa.[1]
Orkan liittyi 1. maaliskuuta saattueesen RA53, josta se erkani 10. maaliskuuta JW53:n kohdattuaan. Alus suojasi 16. maaliskuuta kuningas Yrjö VI:n Scapa Flowhun tarkastamaan Kotilaivastoa. Seuraavana päivänä alus osallistui kuninkaalle pidettyihin näytöksiin.[1]
Alus siirrettiin huhtikuussa Atlantin saattueiden suojaksi läntisen reitin alaisuuteen, kiunnes se palasi kesäkuussa Kotilaivastoon. Alus määrättiin Biskajanlahdelle Rannikkolennoston ja laivaston yhteisoperaatioon, jonka tehtävänä oli estää sukellusveneiden toiminta Ranskan rannikon tukikohdista. Alus oli 23. kesäkuuta sukellusveneentorjuntapartiossa Biskajanlahdella Kanadan laivaston hävittäjien HMCS Athabaskanin ja HMCS Iroquoisin kanssa operaatioissa Seaslug ja Musketry. Alus pelasti seuraavana päivänä Rannikkolennoston 172. laivueen Wellington pommikoneen upottaman sukellusvene U-459:n () eloonjääneet.[1]
Alus lähti Biskajanlahdelta noutamaan Gibraltarilla 4. heinäkuuta lento-onnettomuudessa surmansa saaneen kenraali Sikorskin ruumista. Britteinsaarille palattuaan alus palasi Kotilaivastoon laivueeseensa. Se määrättiin huollettavaksi matkaten Humberiin. Alus siirrettiin 30. heinäkuuta Hullissa Brigham and Cowanin telakalle.[1]
Orkan palasi 25. elokuuta koeajojen jälkeen palvelukseen, minkä jälkeen se matkasi Scapa Flowhun. Alus siirretiin syyskuussa läntisen reitin alaisuuteen suojaamaan Atlantin saattueita. Se muodosti 3. Tukiryhmän HMS Musketeerin, Oribin ja Orwellin kanssa. Tukiryhmä suojasi 28. syyskuuta saattuetta ONS19 10. Saattajaryhmän kanssa. Ryhmä erkani kaksi päivää myöhemmin saattueesta, kun se kääntyi pohjoiseen harhauttaakseen sukellusveneitä.[1]
Alus liittyi 7. lokakuuta tukiryhmän mukana saattueeseen SC143 taisteluun Rossbach sukellusveneryhmää vastaan. Musketeer havaitsi sukellusvene U-378 radioliikenteen. Hävittäjien hyökätessä sukellusvene laukaisi akustisen T5-torpedon, joka ei kuitenkaan osunut kohteeseensa. Sukellusvene hyökkäsi seuraavana päivänä uudelleen, jolloin Orkaniin osui akustinen torpedo. Alus upposi viidessä minuutissa, ja siitä pelastui ainoastaan 44 henkeä.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- English, John: Afridi to Nizam - British Fleet Destroyers 1937-43. Kent: World Ship Society, 2001. ISBN 0-905617-95-9. (englanniksi)
- Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
- Levy, James P.: The Royal Navy's Home Fleet in World War II. New York: Palgrave macmillan, 2003. ISBN 1-4039-1773-6. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| HMS Mahratta - HMS Marne - HMS Martin - HMS Matchless - HMS Meteor - HMS Milne - HMS Musketeer - ORP Orkan (ex -HMS Myrmidon) |
| Edeltäjä: L-luokka – Seuraaja: N-luokka |