Nastasja Korolevitšna

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
S. Solomko. Bogatyrka Nastasja Korolevitšna.

Nastasja Korolevitšna (ven. Настасья Королевична) on venäläisen kansanperinteen eeppinen naisbogatyr (myös bogatyrka, polenitsa ja arolla ratsastajatar), Liettuan kuninkaan tytär, Kiovan ruhtinaan Vladimir Krasno(e) Solnyškon (ven. Владимир Красное Солнышко) vaimon Evpraksija (joissakin tarinoissa Apraksija) Korolevitšnan isosisko ja suosituimman ja traagisimman venäläisen bogatyrin Dunaj Ivanovitšin (ven. Дунай Иванович) vaimo.

Tarina Nastasjasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nastasja-nimisiä eeppisiä naisbogatyreja on venäläisessä eepoksessa kaksi kokonaan erilaista sankaritarta. Toinen heistä on Nastasja Mikulišna.[1] Toisesta Nastasjasta kerrotaan bylinassa, jossa Dunaj ja Dobrynja matkustavat Liettuan kuninkaan hoviin hakeakseen Kiovan suuriruhtinaalle Vladimirille morsianta. Kuninkaalla on kaksi naimaikäistä tytärtä, Evpraksija (joissakin tarinoissa Apraksija) ja Nastasja, joista Nastasja on vanhempi. Nastasjasta kertoo tarina "Dunaj ja Nepra", jossa polenitsaa kutsutaan myös Nepraksi johtuen hänen kohtalostaan: paikassa, jossa hän saa surmansa, virtaa joki nimeltään Nepra (Dnepr).[2][3][4]

Nastasjaa vertaillaan haltijattareen, valkyriaan ja amatsoniin, mutta eniten hän on sankaritar Zlatygorkan kaltainen ja molemmat naiset edustavat keskiaikaisia naisbogatyreja. Kumpikaan ei voi mennä naimisiin itseään vähemmän voimakkaamman miehen kanssa. Passiivisempien satuprinsessojen, tornissa istuvien, unissa olevien tai ihmismuodon sammakkoon vaihtaneiden vastakohtana eeppinen naisbogatyr ei odota kosijaa, vaan hän etsii itse partnerinsa kotivaltakunnasta. Toivomuksena on avioitua vahvuudelta samanvertaisen tai jopa vahvemman miehen kanssa. Voimia mitataan ja päätös valinnasta voidaan tehdä ainoastaan taistelutilanteessa. Sen takia Nastasja vain vähän viipyy kotosalla ja hän ratsastaa pitkin "puhtaita" peltoja ja lyö bogatyreja. Päämääränä on löytää sopiva aviopuoliso, joka päihittää hänet taistelussa. Oleskelulla "puhtaalla" pellolla tarkoitetaan "siirtymisen" semantiikkaa ja se on esiaviollisessa statuksessa olevan sankarittaren jonkinlainen omaperäinen eristäytyneisyyden muoto. Nastasjalla on bogatyrin varusteet: 90 kiloa painava sotanuija, murskaava tikari, kireälle pingotettu jousi ja keihäs. Hänellä on poikkeuksellisen vahva hevonen, jonka ominaisuuksiin kuuluu tulen elementti: "korvista höyrypylväs nousee, sieraimista liekkejä levittelee". Tavatessaan bogatyrin Nastasja "murisee kuin eläin" ja "viheltää kuin lohikäärme". Taistelussa hänen fyysiset ominaisuudet saavuttavat kosmiset mitat, yksi hänen huutonsa ja vihellyksensä riittää, jotta "metsät kaatuvat, pelloilla kivet halkeavat ja ruoho lakastuu, kukat varisevat" sekä "vihollisen hevonen kaatuu polvillensa". Pellolla kulkemisen jatkuvuus on kiinni sankarittaren iänmukaisesta statuksesta, sillä joissakin bylinoissa osoitetaan, että Nastasja kuljeskelee niin kolme vuotta ja Zlatygorka lopettaa kuljeskelunsa heti naimisiinmenon yhteydessä, koska on saavuttanut statuksen: "naimisissa".[2]

Jatkotarinan mukaan Dunaj ja Dobrynja matkallaan takaisin Kiovaan, mukanaan morsian suuriruhtinaalle Vladimirille, löytävät erään bogatyrin jäljen, jota Dunaj lähtee seuraamaan. Hän kohtaa bogatyrin, jonka kanssa hän aloittaa taistelun ja seurauksena menettää silmänsä. Taistelu käydään eri muodoissa: sotanuijilla, keihäillä tai miekoilla. Molemman bogatyrin voima ja uhkarohkeus ovat tasapainossa tai yliote on tuntemattoman bogatyrin, Nastasjan puolella. Hänet voi voittaa vain käsikähmässä tai kun hän "joutuu lyödyksi alas satulasta". Voittoisa Nastasja alkaa jossakin vaiheessa halveksia Dunajta, mutta mahtailu ja pilkka koituvat hänelle turmioksi. Yhtäkkiä Nastasjan jalka luiskahtaa pois jalustimesta, niin että sankaritar kaatuu maahan. Dunaj tunnistaa lyödyn bogatyrin Nastasjaksi sillä hetkellä kun on juuri antamassa lopullisen tappoiskun. Eeppisten sääntöjen mukaisesti voittaja saa voitetun valtaansa, jossa naisbogatyrin pitää tehdä valintansa kuoleman ja avioliiton väliltä. Polenitsa pyytää, että häntä ei tapettaisi ja hänet otettaisiin vaimoksi. Kiovassa pidetään kahdet häät: suuriruhtinaan Vladimirin ja Evpraksijan (joissakin tarinoissa Apraksija) ja Nastasjan ja Dunajin. Kiista syntyy hääjuhlien aikana, jolloin Nastasja ei käyttäydy kuten bogatyrin vaimon pitäisi. Konfliktilla on ulkoisesti sosiaalinen piirre: Nastasjan status on muuttunut, hän on nyt avioliitossa elävä nainen ja hän on raskaana, sen takia hänen pitäisi jättää bogatyrin tapansa. Hän ei kuitenkaan pysty niitä jättämään epätasavertaisessa avioliitossa. Kiistan pohjimmaksi syyksi on eeppisten henkilöiden sisäinen ristiriita - voimakkaamman sankarittaren ja vähemmän voimakkaamman, mutta sattumalta voittaneen bogatyrin välillä ja näin ollen kahden "epäoikean" puolen yhdistäminen avioon. Tämä johtaa uuteen taisteluun, jossa "puhdas" pelto tarkoittaa tämän kerran jommankumman osapuolen kuolinpaikkaa.

Kun eeppisessä realismissa bogatyrit poikkeavat toisistaan tietyllä henkilökohtaisella erikoispiirteellä tai taidolla, Nastasjalle ei löydy vertaistaan tarkkuudessa jousiammunnassa. Taistelussa hän päättää osoittaa paremmuuttaan, jossa hän onnistuu kolmesti ampumalla nuolella Dunajin päälaella olevan hopeasormuksen läpi viidensadan askeleen päähän. Nyt hän ymmärtää tehneensä virheen: hän ei olisi saanut antaa periksi sydämen kutsuäänelle (bylinan eri versiossa salaiselle) rakkaudelleen Dunajta kohtaan (ajanjaksolta, kun mies oli vielä Liettuan kuninkaan palveluksessa). Dunaj huomaa, ettei hän pysty samaan tarkkuuteen kuin Nastasja. Häviäjänä hän ei halua olla kirottu bogatyrina eikä miehenä, joten hän ampuu jousella nuolen, joka ei läpäise hopeasormusta Nastasjan päälaella, vaan tappaa naisen. Ymmärtäessään, että hän oli riistänyt itseltään vaimon ja jälkeläisen ja muutenkin ottelun hävittyään hän joutuu kirotuksi, Dunaj riistää itseltään hengen heittäytyessään miekkaansa ja kuolee vaimonsa viereen. Dunajin verestä syntyy joki nimeltä Don. Vesistöjen ja maantieteellisten kohteiden nimeäminen henkilön mukaan osoittaa parhaiten hänen arkaistisuutensa ja legendaarisuutensa.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mikula Seljaninovitšin tyttäret, ven. Дочери Микулы Селяниновича culturhistory.ru. Viitattu 12.5.2014. (venäjäksi)
  2. a b c E. Madlevskaja: "Sankarillinen naissoturi venäläisissä bylinoissa", ven. "Героиня-воительница в русских былинах" Aiheita kansainvälisellä konferenssilla 25.04.-27.04.2002, ven. Материалы международной научной конференции 25-27 апреля 2002 года. Venäläinen folklori moderneissa tallenteissa, ven. "Русский фольклор в современных записях". (venäjäksi)
  3. N. I. Nadezdin: "Dunaj Ivanovitš", ven. "Дунай Иванович" Venäjän bogatyrit ja ritarit, ven. Богатыри и Витязи Русской земли . Rus Iznatšalnaja, ven. "Русь Изначальная". (venäjäksi)
  4. "Maa- ja maisemalliset kohteet", ven. "Земля и ландшафтные объекты" Myytit, legendat ja nykyaika, ven. "Мифы легенды и новое время". Mif-legenda. (venäjäksi)

Aiheesta muuallas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bylina "Dunaj ja Dobrynja kosivat morsiamen suuriruhtinaalle Vladimirille" ven. "Добрыня и Дунай сватают невесту князю Владимиру", http://www.byliny.ru/content/text/dobrynya-i-dunaj-svatajut-nevestu , Venäläisiä bylinoja, ven. "Русские Былины", (venäjäksi)
  • Ivanov, V. V. ja Toporov, V. N. "Mythological Geographic Names as a Source for Reconstruction of Ethnogenesis and Earliest History of the Slavs, ven. "Мифологические географические названия как источник для реконструкции этногенеза и древнейшей истории славян". 1976: 116 ff. (venäjäksi)
  • Joet ven. "Реки", http://mifijslavyan.ru/stories4/161.htm Мифология славян, (venäjäksi)