Nappi Ikonen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tuomo Tapani ”Nappi” Ikonen on suomalainen rumpali.[1] Gramexin tilastojen mukaan Ikonen oli ollut mukana 5 797 levytyksellä vuoteen 2007 mennessä, mikä tekee hänestä Heikki Laurilan jälkeen Suomen toiseksi eniten levyttäneen studiomuusikon.[2]

Nappi Ikonen kiinnostui jazzista isonveljensä levykokoelman myötä. Alle kymmenvuotiaana ensimmäiseksi rumpali-idoliksi muodostui Max Roach. Ensimmäisen rumpusettinsä Ikonen sai 11 ikävuoden paikkeilla. Poika ei innostunut muiden ikäistensä tavoin rock- ja popmusiikista vaan pitäytyi vanhemman ikäpolven jazzissa, suomalaisina rumpaliesikuvina Kalevi Hänninen ja Erkki Valaste. 14-vuotiaana Ikonen pääsi Erik Lindströmin vanhemman veljen, basisti Olle Lindströmin yhtyeeseen, joka soitteli kesät NJK-purjehdusseuran ravintolassa Eteläsatamassa. Ensimmäinen varsinainen vakiokoonpano Ikosella oli Göran Ödnerin kvartetti, jonka kaikki jäsenet myös lauloivat ja ohjelmistossa oli paljon pop- ja rockmusiikkia. Yhtye kiersi tanssipaikkoja Etelä-Suomessa. Toinen Ikosen vakioyhtye oli Yleisradion Soitinyhtye Liisa, jonka muita jäseniä olivat kosketinsoittajat Raimo Roiha ja Esa Katajavuori, kitaristi Taisto Wesslin ja basisti Ilkka Willman.[3]

Ikosen myöhempää studiorumpaliuraa auttoi nuotinlukutaito, joka oli peräisin Radion sinfoniaorkesterin lyömäsoittajalta Mikko Juuriselta saaduilta yksityistunneilta. Studioura alkoi Ikosen muistaman mukaan M. A. Nummisen levytyksistä aivan 1970-luvun alussa. Tuolloin levy-yhtiöt varasivat studioaikaa ja -muusikoita yleensä kokonaisiksi päiviksi, joiden mittaan tallennettiin taustoja hyvinkin erilaisille artisteille. Yhä tiivimmän studiotyön ohella Nappi Ikonen ei ehtinyt mukaan kiertueyhtyeisiin, mutta teki paljon töitä television viihdeohjelmissa (mm. Lauantaitanssit ja Toivotaan toivotaan) sekä jonkin verran Helsingin teattereissa.[3]

Nappi Ikosen merkittävimpinä pitämiä esiintymisiä eri artistien albumeilla ovat Matti ja Pirjo Bergströmin sovittamat Hectorin albumit, etenkin Hectorock I vuodelta 1974. Studiotyön virrassa tehtyjä rutiinijuttuja, joista yllättäen tuli suuria hittejä, ovat muun muassa Rauli Badding Somerjoen ”Fiilaten ja höyläten” ja Sammy Babitzinin ”Daa-da daa-da”.[3]

Ikoselle myönnettiin taiteilijaeläke vuonna 2010.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nappi Ikonen discogs.com. Viitattu 28.9.2008. (englanniksi)
  2. 40-vuotias Gramex selvitti sata ahkerinta levyttäjää Gramex. Arkistoitu 1.3.2007. Viitattu 12.11.2017.
  3. a b c Nissilä, Pekka & Leppänen, Leevi: Raidoistaan studiomuusikko tunnetaan. (Nappi Ikosen haastattelu.) Muusikko, 5/2012, s. 5–8. Artikkelin verkkoversio Viitattu 28.11.2017.
  4. Viulisti Pyry Mikkolalle taiteilijaeläke Yle Uutiset. 24.6.2010. Viitattu 28.11.2017.
Tämä muusikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.