Naarajärvi (Lieksa)
| Naarajärvi | |
|---|---|
| Maanosa | Eurooppa |
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pohjois-Karjala |
| Kunnat | Lieksa |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Vuoksen vesistö (04) |
| Järveen tulevat joet | Naarasalmi eli Saunasalmi |
| Laskujoki | Naarajoki |
| Järvinumero | 04.423.1.054 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 122,8 m [1] |
| Rantaviiva | 11,18 km [2] |
| Pinta-ala | 1,14 km² [2] |
| Tilavuus | 0,00677 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 7,8 m [2] |
| Suurin syvyys | 18,3 m [2] |
| Saaria | 3[2] |
| Hiekkasaaret | |
 Naarajärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Naarajärvi on kapea järvi Lieksanjoen reitillä Lieksassa Pohjois-Karjalan maakunnassa. Sen pinta-ala on laskutavasta riippuen 1,1 neliökilometriä tai 87 hehtaaria. Etäisyys Joensuusta on 91 kilometriä pohjoiskoilliseen.[2][1][3]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Naarajärven pituus kaakosta luoteeseen on 3,5 kilometriä. Kokonaisrantaviivan pituus on Maanmittauslaitoksen maastotietokannan 1:10000 mittakaavaisen aineiston (Ranta10) mukaan 11 183 metriä. Järvi on yksi Lieksanjoen lukuisista laajentumista, yläjuoksulta katsoen sitä edeltää Rekusenjärvi. Järven kaakkoisimman osan muodostaa Saunalahti, jonka luoteispuolella sijaitsee Siikaniemen rajaama Siikalahti, jonka läntisellä vastarannalla sijaitsee Kaunisniemi. Järven luoteisosassa sijaitsee Junginniemi. Naarajärven syvimmät alueet sijaitsevat järven etelä- ja keskiosassa.[2][1]
Naarajärven keskiosassa sijaitsee kolme pientä saarta. Niiden nimenä on Hiekkasaaret. Naarajärven ylittää yhdystie 5224. Sillan kohdalla on asutusta, myös järven muilla rannoilla on jonkin verran pientaloja.[1]
Naarajärveen laskee Naarasalmi eli Saunasalmi kaakosta Rekusenjärveltä (122,9 metriä mpy). Luoteessa Törisevänvirran kohdalla Naarajärvi kaventuu Naarajoeksi, joka virtaa luoteeseen kohti Hämeenjärveä (115,5 metriä mpy), jonka kohdalla joen reitti kääntyy kaakkoon. Naarajärveen laskevia uomia ovat niin ikään Myllypuro koillisesta, Janhusenpuro lounaasta Autiosuolta ja Löttöpuro luoteesta Onkisuolta.[1]
Naarajärven vesitilavuus on 6 767 000 kuutiometriä.[2]
Naarajärvi (04.423.1.054) kuuluu Pankajärven-Pudasjoen alueeseen (04.423), joka on kolmannen jakovaiheen vesistö Vuoksen vesistössä (04). Toinen jakovaihe on Lieksanjoen alue (04.42) ja ensimmäinen on Pielisen reitin valuma-alue (04.4). Pankajärven-Pudasjoen alueeseen kuuluu 97 vähintään hehtaarin laajuista järveä. Niistä selkeästi laajin on Pankajärvi. Sitä seuraa Rekusenjärvi, Iso-Tainio, Siikajärvi, Naarajärvi ja Joutenjärvi, jota pienemmät vakavedet ovat alle 50 hehtaarin laajuisia.[4]
Lieksan Naarajärvi on neljänneksi laajin Suomen kuudestatoista Naarajärvi-nimisestä vakavedestä.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Naarajärvi, vakavesi, Lieksa
- ↑ a b c d e f g h i Ympäristö.fi : Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta. Viitattu 17.12.2022.
- ↑ Naarajärvi. Järviwiki. Viitattu 17.12.2022.
- ↑ Pankajärven - Pudasjoen alue (04.423). Järviwiki. Viitattu 17.12.2022.
- ↑ Naarajärvi Järviwiki. Viitattu 17.12.2022.