Mustan Afrikan työtätekevien yleinen liitto
Mustan Afrikan työtätekevien yleinen liitto (ransk. Union générale des travailleurs d’Afrique noire) eli UGTAN oli Ranskan Länsi-Afrikassa 1950-luvun lopulla toiminut ammattiliittojen keskusjärjestö.
Vuonna 1956 Ranskan Länsi-Afrikassa oli 507 500 palkansaajaa, joista noin 35 prosenttia kuului ammattiliittoihin. Suurimmat keskusjärjestöt olivat ranskalainen Confédération générale du travail (CGT), siitä eronnut Confederation generale du travail africaine (CGTA) ja ranskalaisesta Confédération française des travailleurs chrétiensistä eronnut Confederation africaine des travailleurs croyants (CATC). Ranskan Länsi-Afrikan federaatio oli hajoamassa itsenäistyviksi valtioksi, mutta samaan aikaan alueella etsittiin uutta poliittista ja ammattiyhdistysliikkeen yhtenäisyyttä.[1]
UGTAN perustettiin Cotonoussa tammikuussa 1957 järjestetyssä Ranskan Länsi-Afrikan ammattiliittojen yhtenäisyyskokouksessa. Siihen liittyivät CGT, CGTA ja suurin osa itsenäisistä ammattijärjestöistä, joihin kuului yhteensä noin 85 prosenttia ammattiliittojen jäsenistä. UGTAN:in voimahahmoksi muodostui Sékou Touré, jonka johdolla järjestö sai radikaalin ideologian.[2]
UGTAN:in koetinkiveksi tuli kansanäänestys Ranskan perustuslaista vuonna 1958. Itsenäisyysmielinen järjestö kannatti ei-ääntä Charles de Gaullen esittämälle perustuslaille, mutta suurin osa alueen poliittisista puolueista ei ollut valmis välittömään itsenäisyyteen. Kyllä-äänten voitto muualla paitsi Sékou Tourén johtamassa Guineassa vahingoitti vakavasti UGTAN:in yhtenäisyyttä ja poliittisia vaikutusmahdollisuuksia.[3]
UGTAN:in ensimmäinen edustajainkokous pidettiin Conakryssa tammikuussa 1959. Siinä olivat edustettuina kaikki ranskankielisen Länsi-Afrikan maat Norsunluurannikkoa lukuun ottamatta. Ghanan osallistuminen antoi järjestölle uutta kansainvälistä ulottuvuutta. UGTAN:in tavoitteeksi julistettiin taistelu kolonialismia ja kapitalismia vastaan. Järjestön päämaja siirrettiin Dakarista Conakryyn ja sen johtajaksi tuli Guinean presidentti Sékou Touré.[4]
UGTAN:in radikaali ideologia ja sen yhteydet Guineaan johtivat järjestön nopeaan hajoamiseen. Léopold Sédar Senghorin ja Félix Houphouët-Boignyn kaltaiset konservatiiviset poliitikot pitivät sen toimintaa maiden sisäisiin asioihin puuttumisena ja tavalliset työläiset olivat kiinnostuneempia käytännön kysymyksistä kuin ideologisesta taistelusta.[5] Länsi-Afrikan maiden itsenäistyessä vuonna 1960 useimmat UGTAN:in jäsenjärjestöistä olivat eronneet, hajonneet tai joutuneet lakkautetuiksi[6].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Industrial Relations in Africa. London: The Macmillan Press, 1979. ISBN 978-0-333-26260-3.