Murmelit
| Murmelit | |
|---|---|
 Keltavatsamurmeli (Marmota flaviventris) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Jyrsijät Rodentia |
| Alalahko: | Oravamaiset Sciuromorpha |
| Heimo: | Oravat Sciuridae |
| Alaheimo: | Xerinae |
| Suku: |
Murmelit Marmota Blumenbach, 1779 |
| Katso myös | |
Murmelit (Marmota) ovat oravien heimon suku, jonka lajit elävät yleensä yhdyskunnittain maan sisään kaivamissaan käytävissä ja vaipuvat talvella horrokseen. Sukuun kuuluu viisitoista lajia. Nähdessään vaaran murmeli ”viheltää” varoittaakseen muita eläimiä.
Murmelit ovat isokokoisia jyrsijöitä, ne painavat 3–7 kg. Pituus on 30–60 cm, ja lisäksi häntä on 10–25 cm pitkä. Murmelit ovat aktiivisia päiväsaikaan ja syövät lähes yksinomaan kasviravintoa.[1]
Lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaikilla murmelilajeilla ei ole ollut suomenkielistä nimeä – tähdellä merkityt ovat nimistötoimikunnan ehdotuksia.[2]
- Marmota baibacina (altainmurmeli *)
- Marmota bobak (aromurmeli)
- Marmota broweri (alaskanmurmeli)
- Marmota caligata (harmaamurmeli)
- Marmota camtschatica (kamtšatkanmurmeli)
- Marmota caudata (pitkähäntämurmeli)
- Marmota flaviventris (keltavatsamurmeli)
- Marmota himalayana (himalajanmurmeli)
- Marmota marmota (alppimurmeli)
- Marmota menzbieri (tienšaninmurmeli)
- Marmota monax (metsämurmeli)
- Marmota olympus (olympianiemenmurmeli *)
- Marmota sibirica (siperianmurmeli)
- Marmota vancouverensi (vancouverinmurmeli)
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Murmeleita tavataan kaikkialla pohjoisella lauhkealla vyöhykkeellä vuoristoissa ja avoimilla tasangoilla. Euroopassa murmeleita on Alppien alueella, Karpaattien ja Pyreneiden vuoristoniityillä. Murmeli elää myös kaikkialla Aasian pohjoisosissa ja Pohjois-Amerikan länsiosissa. Vain yksi laji, amerikkalainen metsämurmeli, viihtyy metsämaastossa. Yhdyskunnan käytäväverkostot ovat syviä, jopa useiden metrien syvyisiä. Pesän pääsisäänkäynti on helposti huomattava hiekkakumpu, mutta pesässä on muitakin huomaamattomampia kulkuaukkoja. Murmelit syövät mielellään myös viljaa eivätkä säiky ihmistä naapurinaan. Ne aiheuttavat vahinkoa kaivamalla käytäviään viljelyksillä, ja koska niiden liha on maukasta, niitä myös metsästetään. Itä-Euroopan aroalueilla murmeli ei ole sopeutunut maanviljelyn lisääntymiseen ja on sieltä hävinnyt. Murmelit saavat 2–4 poikasta vuosittain keväällä. Poikaset kasvavat hitaasti ja tulevat sukukypsiksi vasta 2–3 vuoden kuluttua.[3]
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mongoliassa tavataan miltei vuosittain ihmisiin tarttuneita ruttotapauksia, joissa ruttoa aiheuttava bakteeritartunta (Yersinia pestis) on usein levinnyt esimerkiksi raakaa murmelin lihaa tai sisäelimiä syöneeseen ihmiseen kuolettavasti.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Marmot (genus Marmota) Encyclopedia Britannica. Viitattu 18.3.2013. (englanniksi)
- ↑ Marmota Nisäkkäiden suomenkieliset nimet » Nimistöhaku. Luonnontieteellinen keskusmseo. Viitattu 18.3.2013. [vanhentunut linkki]
- ↑ Eläinten maailma – Otavan iso eläintietosanakirja, osa 3: Lepakot–Perhoset, s. 1185–1187. Suomalaisen laitoksen toim. Ernst Palmén ja Matti Nurminen. Helsinki: Otava, 1978. ISBN 951-1-01530-3.
- ↑ Mongolian couple die of bubonic plague after eating marmot The Guardian, guardian.com. 6.5.2019. Viitattu 9.9.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ITIS: Marmota (englanniksi)