Murad I
| Murad I | |
|---|---|
 | |
| Osmanien valtakunnan sulttaani | |
| Valtakausi | maaliskuu 1362 – 15. kesäkuuta 1389 |
| Edeltäjä | Orhan I |
| Seuraaja | Bayezid I |
| Syntynyt |
29. marraskuuta tai 29. kesäkuuta 1326 Söğüt tai Bursa, Osmanien valtakunta |
| Kuollut |
15. kesäkuuta 1389 (63 vuotta) Polje, Kosovo |
| Puoliso |
Gülçiçek Hatun Kera Tamara Paşa Melek Hatun Fülane Hatun |
| Lapset |
Yahşi Bey Savcı Bey Bayezid I Yakub Çelebi Ibrahim Nefise Hatun |
| Suku | Osmani |
| Isä | Orhan I |
| Äiti | Nilüfer Hatun |
| Uskonto | sunnalaisuus |
| Nimikirjoitus |
 |
Murad I (1319 tai 1326–1389, kutsumanimeltään Hüdavendiğar, Jumalan sotilas) oli Osmanien valtakunnan hallitsija vuodesta 1362 vuoteen 1389. Hän oli Orhan I:n ja Bysantin prinsessa Helenin (Nilofer) poika ja nousi valtaistuimelle isänsä kuoltua vuonna 1362. Murad loi valtakunnan rakentamalla hienoston juuri valloitettuun Adrianopoliin (nykyinen Edirne Turkissa) ja laajentamalla valtakuntaa Eurooppaan, asettaen suurimman osan Balkania Osmanien vallan alle ja pakottaen Bysantin keisarin maksamaan hänelle veroa. Murad teki Osmanlien heimosta imperiumin, joka ulottui Armeniasta ja Kaukasiasta Adrianmerelle.[1][2] Hän loi sulttaanin tittelin vuonna 1383 ja janitsaarien joukot sekä devşirme -värväysjärjestelmän. Murad myös organisoi hallituksen Divan, timarien ja timarinhaltijan systeemin ja sotilastuomarin, kaziasker. Hän myös loi Anadolun (Anatolia) ja Rumilin (Eurooppa) provinssit.
Murad taisteli vahvaa Karamanidien emiraattia vastaan Anatoliassa ja serbejä, bulgarialaisia ja unkarilaisia vastaan Euroopassa.[1] Hänen liikkeensä Balkanilla loivat Unkarin kuninkaan johtaman kristittyjen liiton, joka kuitenkin murskattiin Maritsan taistelussa 26. syyskuuta 1371, Muradin kykenevän luutnantti Lalaşahin, Rumilin ensimmäisen kuvernöörin (beylerbeyi) johdolla. 1366 Serbian kuningas pakotettiin maksamaan veroa sulttaanille ja vuonna 1385 Sofia joutui Osmanien valloittamaksi. Vuonna 1389 osmanit voittivat serbit Kosovo Poljen taistelussa Muradin johdolla.[1]
Kuolema
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Turkkilaisten lähteiden mukaan valtakuntaa 30 vuotta hallinnut sulttaani kuoli salamurhaajan uhrina Kosovo Poljen taistelukentällä. Surmatyön teki serbiaatelismies Miloš Obilić. Tarinan tunnetuimman version mukaan Murad tutki heti kamppailun jälkeen taistelukenttää. Obilić teeskenteli kuollutta mutta loikkasi ylös ja iski miekan ohi ratsastaneen Muradin sydämeen.[3]
Serbit uskovat, että Miloš Obilić lähti ottomaanien leiriin ja kertoi karanneensa serbijoukoista. Niin hän pääsi Muradin telttaan, missä hänen piti polvistua tämän edessä. Tällöin Obilić iski sulttaania veitsellä vatsaan.[3]
Kolmannen teorian mukaan serbit surmasivat Muradin jo taistelun alkuvaiheessa. Firenzen senaatin lokakuussa vuonna 1389 Bosnian kuninkaalle lähettämässään kirjeessä kerrotaan, miten tusina ratsumiestä oli murtautunut osmanien etulinjan läpi. Tuntematon ratsumies pääsi päälliköiden telttaan ja surmasi sulttaanin miekallaan.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Stoneman, Richard: Matkaopas historiaan: Turkki. Gloucestershire: Puijo, 1993. ISBN 951-579-033-6
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Murad I Wikimedia Commonsissa
| Edeltäjä: Orhan I |
Osmanien sulttaani | Seuraaja: Bayezid I |
| ||||||||||||||
