Kosovo Poljen taistelu

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kosovo Poljen taistelu
Osa osmanien sotia Euroopassa
Kosovon taistelu. Adam Stefanovicin maalaus, 1870.
Kosovon taistelu. Adam Stefanovicin maalaus, 1870.
Päivämäärä:

15. kesäkuuta 1389

Paikka:

Kosovo Polje

Casus belli:

Ottomaanien laajentumisen halu Eurooppaan

Lopputulos:

Osmanit voittivat

Aluemuutokset:

Osmanit valloittivat myöhemmin Kosovon

Osapuolet

Fictitious Ottoman flag 1.svgOsmanien valtakunta

Coat of arms of Moravian Serbia.svgSerbiruhtinaiden johtamat serbit ja kroaatit

Komentajat

Murad I
Bayezid I
Yakubi

Lazar Hrebeljanović

Vahvuudet

~ 40 000

~ 30 000

Tappiot

Ei tiedetä. Murad I menehtyi.

Erittäin suuret: valtaosa serbien aatelistosta kaatui.

Kosovo Poljen taistelu (serb. Косовски бој tai Бој на Косову) käytiin Pyhän Vituksen päivänä (15. kesäkuuta, nykyisin päivää vietetään 28. kesäkuuta) 1389 Kosovo Poljen lähellä Kosovossa ruhtinas Lazarin johtamien serbien ja sulttaani Murad I:n johtamien osmanien välillä.[1]

Osmanit voittivat taistelun, vaikka Murad I kuoli taistelussa. Osmanien voitto johti Serbian romahtamiseen ja siihen, että Osmanien valtakunta ympäröi vastedes Bysantin valtakuntaa kaikilta sivuilta.[1] Taistelusta on tullut aikojen saatossa merkittävä tarina. Tappio on yksi syy siihen, miksi monet serbit pitävät Kosovoa historiallisesti tärkeänä osana Serbiaa.[2]

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1300-luvun alusta alkaen Ottomaanien valtakunta oli alkanut laajentaa alueitaan. Varsinkin Kosovo oli haluttu jo keskiajan alusta, koska alue oli tärkeä kulkureitti Balkanin läpi. Slaavit olivat yrittäneet torjua ottomaanien hyökkäyksiä, mutta jäivät kerta toisensa jälkeen nopeasti jalkoihin. Serbit ja ottomaanit ottivat ensimmäisen kerran yhteen jo vuonna 1371 Maritsajoen taistelussa, jonka ottomaanit voittivat. Serbit pitivät itseään alueen luonnollisina hallitsijoina ja ajattelivat, että he pysäyttäisivät muslimit hetkessä.

Taistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Serbien ratsuväki hyökkäsi ottomaanien jalkaväen kimppuun. Hetken taistelun jälkeen Muradin vanhimman pojan Yakubin johtama vasen sivu murtui serbien painostuksen vuoksi. Serbien ratsuväki eteni syvälle turkkilaisten linjoihin ja uhkasi jo sulttaania linjojen takana.

Serbit etenivät myös keskellä ja ottomaanien tappio vaikutti jo lähes varmalta. Sulttaanin toinen poika, Bayezid, komensi turkkilaisten oikeaa sivustaa ja teki ratkaisevan päätöksen menemällä auttamaan pulaan joutuneita veljeään ja isäänsä. Siinä vaiheessa ottomaaneja oli ylivoimaisesti enemmän, mikä pakotti serbit puolustuskannalle.

Aikalaisten historiankirjoituksesta käy ilmi, että serbit murtautuivat ottomaanien oikeasta sivustasta läpi, kunnes yksi heidän komentajistaan jostain syystä kääntyi ympäri ja pakeni. Hänen sotilaansa huomasivat sen ja joutuivat pakokauhuun. Noin 10 000 serbisotilasta pakeni paikalta. Sen jälkeen ottomaanit saartoivat loput serbit, jotka antautuivat.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Battle of Kosovo Encyclopaedia Britannica. Viitattu 15.6.2008. (englanniksi)
  2. Advocacy Project - A Voice for the Voiceless | - Background on Kosovo 10.5.2012. (Internet archive waybackmachine). Viitattu 11.6.2017.
  3. Tieteen kuvalehti : Historia 9/2009 s.44-47

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Todennäköiset joukkojenkeskitykset ennen taistelujen alkua. Serbit punaisella, osmanit vihreällä.
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.