Mulatti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Homem Mulato (Albert Eckhoutin maalaus 1600-luvulta).

Mulatti on nimitys kaukasoidin ja negridin jälkeläisestä. Sanan alkuperän uskotaan olevan peräisin espanjan kielen sanasta "mula" (muuli), joka alkujaan tarkoittaa yleisesti mitä tahansa hybridiä.

Ihonväri on polygeeninen ominaisuus. Kahden ihonväriltään äärimuodon (musta ja valkoinen) jälkeläisen ihonväri on lähes poikkeuksetta täsmälleen keskiarvo tummanruskean negridin ja vaaleanpunertavan europidin ihonväreistä, sillä polygeenisessä periytymisessä mikään geeni tai alleeli ei ole toiseen nähden dominoiva, vaan vaikutus on summautuvaa. Kun kaksi ääripään tyyppiä lisääntyy keskenään, syntyy yksilöitä, jotka edustavat keskiarvotyyppiä.[1]

Mulatin ja valkoihoisen jälkeläinen on tertseroni, ja tertseronin sekä europidin jälkeläinen kvarteroni. Näiden ryhmien ihonväri sen sijaan vaihtelee suuresti. Tämä aiheutuu siitä, että ihonväriin vaikuttavia geenejä on ainakin neljä.[1]

Varsinkin väestökirjanpidossa mulateiksi lasketaan monissa maissa mm. myös tertseronit ja kvarteronit. Latinalaisessa Amerikassa mulatit muodostavat valtaosan väestöstä Dominikaanisessa tasavallassa (73 %) ja Kuubassa (51 %). Muita merkittäviä mulattiväestönosuuksia on Brasiliassa (n. 38 %), Kolumbiassa (14 %) ja Panamassa (14 %). Meksikossa ja Hondurasissa mulatit ja jopa täysveriset negridit luokitellaan yleisesti mestitseiksi, joka todellisuudessa tarkoittaa europidin ja intiaanin jälkeläistä.

Haitissa mulatit, jotka siellä olivat pääasiassa ranskalaisten kartanonherrojen ja mustien sisäorjatyttöjen jälkeläisiä, muodostivat itsenäistymisen jälkeen eräänlaisen eliittiryhmän, joka kohteli erittäin huonosti alempina pitämiään mustia maatyöläisorjien jälkeläisiä. Tästä tilanteesta johtui lopulta maaorjasukua olleen lääkäri Francois Duvalierin valtaannousu, joka lopulta suistui terroriin koska mulattieliitti ei hevin suostunut luopumaan etuoikeuksistaan.

Rodulliseen perimään perustuvina nämä luokittelevat termit koetaan usein loukkaaviksi, etenkin niiden rasistisen historian vuoksi. Erityisesti Yhdysvalloissa tertseronin ja kvarteronin kaltaisia termejä käytettiin historiallisesti määrittämään, kuinka paljon negridiperimä oli 'puhdistunut' ja montako sukupolvea vielä tarvittiin, ennen kuin jälkeläisten voitiin katsoa olevan 'riittävän valkoisia' tullakseen luokitelluiksi valkoihoisiksi edes teoriassa. Rajapyykkien saavuttaminen ei ollut tae orjuudesta vapautumiselle, ja eräiden luokitusten mukaan valkoihoisuutta ei voitu koskaan saavuttaa. 1700-luvun lopulla termiin mulatti liitettiin myös väitteitä hedelmättömyydestä ja mahdollisten jälkeläisten elinkelvottomuudesta tukemaan ja oikeuttamaan rotuerottelua sekä todistamaan musta- ja valkoihoisten ihmisten kuulumisesta eri lajeihin. Vastakkaisista todisteista ja argumenteista huolimatta näillä teorioilla oli Yhdysvalloissa runsaasti kannatusta vielä 1900-luvulla.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tast-Tyrväinen-Nyberg-Leinonen: Lukio 2. Koulun biologia. Perinnöllisyys ja evoluutio, s. 39-41. Otava, 1998.
  2. Sollors, Werner: Neither Black nor White yet Both: Thematic Explorations of Interracial Literature, s. 112-141. New York: Oxford University Press, 1997. ISBN 0-19-505282-X.