Mispeli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mispeli
Mespilus germanica2.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset, Eucarya
Kunta: Kasvit, Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Rosales
Heimo: Ruusukasvit Rosaceae
Suku: Mispelit Mespilus
Laji: germanica
Kaksiosainen nimi
Mespilus germanica
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Mispeli Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Mispeli Commonsissa

Mispeli (Mespilus germanica) on lehtipuu, jota kasvatetaan hedelmiensä vuoksi sekä koristepensaana ja -puuna. Se on sukunsa ainoa laji.[1] Laji muistuttaa päärynäpuuta, mutta sen hedelmä on erilainen.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mispelin kukka.
Mispelin hedelmiä.

Mispeli kasvaa yleensä noin kuusimetriseksi, mutta saattaa yltää liki kymmenmetriseksi puuksi. Puuksi se lyhytikäinen ja elää yleensä vain 30–50 vuotta.[1][2] Valkoiset kukat ovat 3–6 cm leveitä.[1] Mispelin erittäin kova hedelmä muistuttaa jättikokoista rusehtavaa ruusunmarjaa, jossa on tähden muotoinen uurre keskellä ja viisi terälehteä sivuilla. Ranskalaiset kutsuvat hedelmää nimellä cul de chien (koiranperse).[2][3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mispelin luontainen levinneisyysalue ulottuu Kaakkois-Euroopasta Länsi- tai jopa Keski-Aasiaan. Viljelyn takia lajia esiintyy paljon laajemmalla alueella, muun muassa Keski- ja Länsi-Euroopassa.[1]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mispeli on ikivanha viljelylaji sen hedelmien takia. Hedelmiä voi nauttia sellaisenaan, perinteisesti viinin kera. Hedelmät poimitaan raakana ja jätetään perinteisesti oljille kypsymään.[2] Vasta kun hedelmät ovat ylikypsiä, lähes mätiä, pehmennyt malto voidaan lusikoida pois.[2][4] Ylikypsistä tai pakkasen puremista hedelmistä tehdään myös säilykkeitä tai hyytelöjä.[1] Victorian ajan Englannissa mispeliä nautittiin usein portviinin kera aterian päätteeksi.[5] Kaikkia maku ei kuitenkaan miellytä. George Bunyard, 1800-luvulla elänyt puutarhuri, vertaili eri mispelilajeja toisiinsa ja totesi: ”Kaikki ovat tasavertaisen epämiellyttäviä”.lähde?

Mispelin ominaisuuksista Platina toteaa: ”Kun mispeli syödään ruokailun aluksi, se hillitsee tehokkaasti sekaisen vatsan kuivan ja viileän ominaisuutensa vuoksi. Lisäksi mispeli on tehokas apu hammassärkyyn.”[6]

Lajia käytetään myös koristekasvina.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mitchell, Alan & Wilkinson, John: Euroopan puuopas. Suom. Arto Kurtto. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki 2009 (1997).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Euroopan puulajit 2009, s. 174.
  2. a b c d Puulajipuisto: Mispeli Viitattu 20.6.2015.
  3. Le néflier d'Allemagne Fruits Oubliés (ranskaksi)
  4. History in your garden Daily Mail, 22.5.2009 Viitattu 20.6.2015. (englanniksi)
  5. Featured furuit trees (englanniksi)
  6. Milham, M.: Platina´s on right pleasure and good health. The university of North Carolina, Asheville: Pegasus press, 1999. (englanniksi)