Kansallismielinen toimintapuolue
| Kansallismielinen toimintapuolue | |
|---|---|
| Milliyetçi Hareket Partisi | |
|
|
|
| Perustettu | 9. helmikuuta 1969 |
| Johto |
|
| Ideologia | |
| Poliittinen kirjo | äärioikeisto |
| Värit | punainen, valkoinen |
| Meclis |
48 / 600 |
| Kotisivu |
www |
Kansallismielinen toimintapuolue (turk. Milliyetçi Hareket Partisi, MHP) on turkkilainen nationalistinen puolue. MHP ajaa turkkilaista nationalismia, turanismia ja käsitystä, että kaikki turkkilaiset jakavat yhteiset esivanhemmat.[1]
MHP:n edeltäjä oli Tasavaltalainen maaseudun kansallispuolue (Cumhuriyetçi Köylü Millet Partisi; CKMP), jonka johtoon entinen eversti Alparslan Türkeş nousi vuonna 1965. Puolue vastusti kommunismia. Türkeş vahvisti 1969 Adanan puoluekokouksessa asemansa johtajana ja vaihtoi puolueen nimeksi MHP:n. MHP käytti 1970-luvulla politiikassaan uskonnollisen MNP:n tavoin hyväksi vaa'ankieliasemaansa parlamentissa. MHP kiellettiin vuonna 1981. Vuoden 1980 vallankaappauksen jälkeen, jossa kaikki olemassa olleet puolueet oli hajotettu, puolue perustettiin uudelleen vuonna 1983 nimellä Konservatiivipuolue (MP). Se otti vuonna 1985 nimekseen Milliyetçi Çalışma Partisi (MCP). Vuoden 1987 parlamenttivaaleissa MCP sai vain 2,9 prosentin kannatuksen ja jäi alle kymmenen prosentin äänikynnyksen. Vanhan nimensä MHP puolue otti uudelleen käyttöön vuonna 1993. Vuoden 1995 parlamenttivaaleissa kannatus nousi lähelle äänikynnystä.[2]
Türkeşin vuonna 1997 tapahtuneen kuoleman jälkeen MHP pyrki Devlet Bahçelin johdolla esittämään itsensä maltillisena oikeistopuolueena ja alkoi tavoitella myös muslimiäänestäjiä luvaten muun muassa hijabin käyttökiellon kumoamista valtiollisissa laitoksissa, kuten yliopistoissa. Vuoden 1999 vaaleissa MHP sai korkeimman kannatuksensa luvattuaan muun muassa kiinnisaadun kurdijohtaja Abdullah Öcalanin hirttämistä ja pääsi mukaan koalitiohallitukseen. Hallituksessa MHP kuitenkin taipui siihen, ettei Öcalania hirtetty. Se perusteli kannanmuutosta sillä, ettei se halunnut "asettaa Turkkia hankalaan asemaan kansainvälisellä näyttämöllä". MHP ei vastustanut Turkin pyrkimystä liittyä Euroopan unioniin, mutta vuoden 2002 parlamenttivaalien alla se äänesti parlamentissa EU:n yhdenmukaistamislakeja vastaan. Vaaleissa MHP hävisi ja jäi ilman parlamenttipaikkoja.[2]
MHP vastustaa jyrkästi neuvotteluja kurdiseparatistien kanssa ja arvostelee valtapuolue AKP:tä korruptiosta ja autoritarismista. MHP on kuitenkin tukenut AKP:ta joissain asioissa, kuten hijabin sallimisessa, vuoden 2007 presidentinvaaleissa ja 2015 parlamentin puhemiehen vaaleissa. Se on pitkään ollut parlamentin kolmanneksi suurin puolue.
Heinäkuun 2007 vaaleissa MHP sai 14,3 prosenttia äänistä ja 71 paikkaa suuressa kansankokouksessa. Vuoden 2011 vaaleissa puolue sai 13 prosenttia äänistä, kesän 2015 vaaleissa 16,3 prosenttia, mutta loppuvuoden uusintavaaleissa vain 11,9 prosenttia ja jäi neljänneksi suurimmaksi puolueeksi HDP:n jälkeen.
Harmaat sudet -järjestön on katsottu olevan yhteyksissä puolueeseen ja toimineen sen aseellisena siipenä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Parties and Elections in Europe www.parties-and-elections.eu. Viitattu 20.5.2021.
- ↑ a b Leinonen, Anu ym.: Turkki Euroopan rajalla?, s. 139, 141, 157-158, 160. Gaudeamus, 2007. ISBN 978-952-495-034-3.