Turanismi
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Älä lisää lähteetöntä tekstiä vaan lähteitä. |
Turanismi eli panturanismi, on ajatus kaikkien turaanisiksi kutsuttujen kansojen liittoumasta ja lähemmästä yhteydestä. Pyrkimyksenä on myös herättää ihmiset tiedostamaan oma turaanilaisuutensa ja vaalimaan kulttuuriaan. Turanismia ei pidä sekoittaa panturkkilaisuuteen.
Turanismi on myös poliittinen liike ja tärkeä tekijä turkkilaisen kansallismielisen MHP-puolueen ideologiassa. Sen jäsenistä käytetään epävirallisesti nimitystä Harmaasudet, turkiksi Bozkurtlar, mikä johtaa muinaisten altailaisten kansojen tärkeimmästä symbolista, äitisusi Asenasta.
Jotkut yhdistävät turanismiin myös ajatuksen muinaisista sumerilaisista turaanilaisten esi-isinä, joiden jälkeläiset Sumerin tuhouduttua pirstoutuivat pitkin Euraasiaa. Ajatus pohjautuu muiden muassa niihin yhteyksiin, joita on väitetty löytyvän sumerin kielen ja altailaisten ja uralilaisten kielten väliltä. Tieteellisen käsityksen mukaan sumeri on kuitenkin isolaattikieli eivätkä altailaisetkaan kielet kielitieteilijöiden enemmistön nykyisen käsityksen mukaan polveudu yhteisestä alkukielestä.
Turanismi oli 1920-luvulla erityisen suosittua Unkarissa.[1] Unkariin perustettiin vuonna 1910 Turanilainen Seura. Unkarilaiset hakivat yhteyttä kaukaisiin kansoihin, joita teorian mukaan pidettiin sukulaisina ja oletettiin muodostaneen aikoinaan yhden heimon: turkkilaisiin, bulgaareihin, mongoleihin ja japanilaisiin. Aatteella ei kuitenkaan ollut tieteellistä perustaa. Anssi Halmesvirta onkin kutsunut turanilaisuutta ”fantasioiden ja suurten kuvitelmien politiikaksi”, eikä se vedonnut suomalaisiin kovin voimakkaasti, sillä suomalaiset halusivat hahmottaa itsensä ennen kaikkea läntisiksi.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ville Häkkinen, Tuulessa huojuva pustan ruoho, valittava viulu – ja likaiset juutalaiset. suomalaisen matkakirjallisuuden Unkari-kuva maailmansotien välisellä ajalla. Teoksessa: Matkoja aatehistoriaan s. 339 Kampus-kustannus 2017 ISBN 978-952-7192-02-3 (Verkossa, vaatii kirjautumisen)
- ↑ Jenni Puolakka, Kieli ja kulttuuri heimoveljeyden perustana. Kielitieteilijä Lauri Kettusen heimoaatteen synty ja ilmenemismuodot vuoteen 1924 saakka. Pro gradu. Oulun yliopisto 2013 s. 83--91 Verkossa.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Anssi sHalmesvirta, Turanilaisia ja herrasneekereitä, Suomalaisen kirjallisuuden seura 1993 ISBN 951-8915-81-4 (Verkossa)
- hunmagyar.org eräs turaanilaista ideologiaa edustava sivusto