Turaanit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Turaanit ovat vanhentuneen teorian mukaan Eurooppaa ennen indoeurooppalaisia asuttaneita ihmisiä, jotka olivat eri rotua kuin indoeurooppalaiset. Usein katsottiin, että sekä suomalais-ugrilaiset, turkkilaiskieliset että mongolidit polveutuvat turaaneista. Turaaneja pidettiin usein alkeellisina "esi-ihmisinä" ja kehittyneempien indoeurooppalaisten, niin kutsuttujen arjalaisten, tekemä Euroopan valloitus oli siten oikeutettu.

Nykyisin tämän teorian pohjalla oleva käsitys siitä, että kieliperheet edustavat omia rotujaan, on kumoutunut. Esimerkiksi suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvat suomalaiset ovat läheistä sukua indoeurooppalaisille germaanikielten puhujille. Katsotaan, että pohjois- ja länsieurooppalaiset ovat valtaosin alkuperäisten, indoeurooppalaisten kielten saapumista edeltäneiden asukkaiden geneettisiä jälkeläisiä. Indoeurooppalaisia kieliä edeltäneitä kieliä puhuneet kansat eivät myöskään olleet alkeellisia, vaan täysin kehittyneitä nykyihmisiä. He pystyivät myös huomattaviin rakennustöihin, kuten megaliittikulttuuri.

Tietosanakirjassa vuodelta 1917 Turaani määritellään Keski-Aasiassa maantieteelliseksi alueeksi, joka käsittäisi Araljärven etelä-, kaakkois- ja itäpuolella olevan alatasankoalueen. Turaanilaiset kielet on sen mukaan nimitys, jolla vanhemmassa kirjallisuudessa on tarkoitettu uralilais-altailaisia kieliä,[1] joka sekin on vanhentunut nimitys[2].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Turaani, Turaanilaiset kielet, Tietosanakirja osa 9, palsta 2010, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1917
  2. Hannu Reime, Maailman kielet, Lausti.com

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]