Mike Parkes
| Mike Parkes | |
|---|---|
 Parkes vuonna 1969. |
|
| Ura Formula 1:n MM-sarjassa | |
| Kansalaisuus |  brittiläinen |
| Aktiivivuodet | 1959, 1966–1967 |
| Talli(t) | Fry Ferrari |
| Kilpailuja | 7 (6 starttia) |
| Maailmanmestaruuksia | 0 |
| Voittoja | 0 |
| Palkintosijoja | 2 |
| Paalupaikkoja | 1 |
| Nopeimpia kierroksia | 0 |
| MM-pisteitä | 14 |
| Ensimmäinen kilpailu | Britannian Grand Prix 1959 |
| Ensimmäinen voitto | - |
| Viimeinen voitto | - |
| Viimeinen kilpailu | Belgian Grand Prix 1967 |
Michael Johnson Parkes (24. syyskuuta 1931 Richmond, Englanti, Iso-Britannia – 28. elokuuta 1977 Torino, Italia)[1][2] oli brittiläinen Formula 1 -kuljettaja ja insinööri.[1][2][3]
Parkes kävi koulua Haileyburyssä, jossa Stirling Moss toimi kahden vuoden ajan hänen seniorinaan.[1] Hän päätti kuitenkin koulunsa aikaisin ja siirtyi kisälliksi Coventryyn, jossa oppi autonkehitystyöstä.[1] Vuonna 1962 hän sai paikan Ferrarilta kuljettajana sekä kehitystyöinsinöörinä, ja tuona aikana yritys huomasi hänen soveltuvan hyvin pitkien matkojen kilpakuljettajaksi.[1] Hän oli toinen Nürburgringin 1 000 kilometrin ajossa yhdessä Willy Mairessen kanssa vuonna 1962.[4]
Parkes osallistui seitsemään Formula 1 -osakilpailuun kausilla 1959 ja 1966–1967.[1][2] Hän saavutti yhteensä 2 palkintosijaa, yhden paalupaikan ja 14 MM-pistettä.[1][2] Hän oli parhaimmillaan toinen Ranskan GP:ssä ja Italian GP:ssä kaudella 1966.[1][2][5][6] Lisäksi hän ajoi sarjan ulkopuolisissa kilpailuissa, joissa voitti Britannian BRDC International Trophyn ja Syrakusan GP:n vuonna 1967.[2][1] Parkesin F1-ura päättyi hänen murtaessa jalkansa Belgian GP:ssä 1967.[1]
Parkes ajoi vielä 1970-luvulla urheiluautoja ja toimi konsulttina Italiassa, jossa auttoi vuonna 1974 Lancia Stratoksen kehitystyössä.[1][3] Hän kuoli liikenneonnettomuudessa vuonna 1977.[1]
| Vuosi | Talli | Valmistaja | Moottori | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | Sijoitus | Pisteet |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1959 | David Fry | Fry (F2) | Climax S4 | MON | 500 | NED | FRA | GBR DNQ |
GER | POR | ITA | USA | - | 0[1][2] | ||
| 1966 | Scuderia Ferrari | Ferrari 312/66 | Ferrari V12 | MON | BEL | FRA 2 |
GBR | NED Kesk. |
GER Kesk. |
ITA 2 |
USA | MEX | 8. | 12[1][2] | ||
| 1967 | Scuderia Ferrari | Ferrari 312/66 | Ferrari V12 | RSA | MON | NED 5 |
BEL Kesk. |
FRA | GBR | GER | CAN | ITA | USA | MEX | 16. | 2[1][2] |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Mike Parkes - Great Britain ESPN. Viitattu 23.7.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i Mike Parkes ChicaneF1.com. Viitattu 23.7.2016. (englanniksi)
- ↑ a b Quantum Yump Archive - Article. 2004. Motorsport Magazine. Viitattu 23.7.2016. (englanniksi)
- ↑ 1962 Nurburgring 1000Kms - ADAC 1000 km-Rennen Database - Races. Motorsport Magazine. Viitattu 23.7.2016. (englanniksi)
- ↑ 1966 French Grand Prix - Race Result Results - Archive 1950-2016. Formula 1. Viitattu 23.7.2016. (englanniksi)
- ↑ 1966 Italian Grand Prix - Race Result Results - Archive 1950-2016. Formula 1. Viitattu 23.7.2016. (englanniksi)
