Mika Vehviläinen
Mika Pekka Vehviläinen (s. 5. helmikuuta 1961) on suomalainen yritysjohtaja. Hän toimi Cargotecin toimitusjohtajana 2013–2023 eläkkeelle jäämiseensä saakka.[1][2] Häntä seurasi tehtävässä Casimir Lindholm 1. huhtikuuta 2023 alkaen.[3]
Vehviläinen toimi Finnairin toimitusjohtajana vuosina 2010–2013. Ennen Finnairia Vehviläinen työskenteli vuodesta 1991 lähtien Nokian palveluksessa ja toimi Nokia Siemens Networksin operatiivisena johtajana (COO). Hänellä on vahva kokemus myynnistä ja markkinoinnista sekä strategisesta johtamisesta ja liiketoiminnan kehittämisestä Aasiassa, Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa.[4]
Vehviläinen on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri Helsingin kauppakorkeakoulusta. Hänellä on myös Advanced Management program -tutkinto Harvard Business Schoolista.
Ura Finnairilla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vehviläistä edeltänyt Finnairin toimitusjohtaja Jukka Hienonen siirtyi SRV:n toimitusjohtajaksi ja Vehviläinen aloitti Finnairin johdossa helmikuussa 2010. Hän siirtyi Finnairiin Nokiasta, jossa hän oli työskennellyt vuodesta 1991.[5]
Siirtyessään Nokia Siemens Networksin palveluksesta Finnarin toimitusjohtajaksi Vehviläinen menetti NSN:n lupaamat kannustinpalkkiot, ja Finnairin palkitsemisvaliokunta päätti maksaa Vehviläiselle menetyksistä 180 000 euron korvauksen.[6] Finnairin lentäjät olivat olleet marraskuussa 2009 kaksi päivää lakossa ja yhtiössä oli vuonna 2010 meneillään 200 miljoonan euron suuruinen säästöohjelma. Finnair ja Suomen Liikennelentäjäliitto sopivat lentäjien työehtosopimuksen muutoksista huhtikuussa 2010. Finnair laski lentäjien palkkakustannuksia nostamalla asteittain heidän eläkeikäänsä, muuttamalla vapaapäiväjärjestelmän ja pidentämällä kesälomakautta seurauksella, että lentäjien palkkakulut laskivat 20 miljoonalla. Syksyllä Finnair kertoi ostavansa Finncommin omistamat lentokoneet sekä 20 prosentin osuuden yhtiön osakkeista. Lentoemännät lakkoilivat puolitoista viikkoa joulukuussa 2010: palkkoihin tuli 0,6 % korotus, vapaapäiväjärjestelmä ei muuttunut ja aikaerolentoja edeltävä vapaa on 36 tuntia. Uusi 140 miljoonan euron säästöohjelma aloitettiin elokuussa 2011.
Finnairin hallitus vaihtui maaliskuussa 2012 yhtiön vuosikertomuksen julkistuksen yhteydessä kun esille tuli yhtiön maksamat stay-bonukset ja Vehviläisen saama allekirjoituspalkkio. Myöhemmin saman vuoden kesäkuussa Helsingin pörssin kurinpitolautakunta antoi Finnairille varoituksen sen jätettyä kertomatta Vehviläisen saamasta allekirjoituspalkkiosta. Kurinpitolautakunnan mukaan etuuksien määrä oli ollut huomattava.[7]
Toimitusjohtajana Vehviläinen toimi kaikkien Finnairin tytäryhtiöiden hallituksissa kuten Finnair Travel Retail Oy, Finnair Technical Services Oy, Finnair Cargo Oy, Finnair Catering Oy, Finnair Cargo Terminal Operations Oy, Finnair Aircraft Finance Oy ja Finnair Engine Services Oy. Huhtikuussa 2012 Vehviläinen valittiin Elisan hallituksen jäseneksi. Sivutuloja Vehviläinen sai Elisan hallitusjäsenyydestä 60 000 euroa vuodessa. Lisäksi Vehviläinen toimi Vaconin hallituksen jäsenenä.[8]
Loppuvuodesta 2012 Vehviläinen kävi neuvotteluja Cargotecin johdon kanssa ja ilmoitti Finnairin hallitukselle, että hänen toimitusjohtajakautensa yhtiössä saattaa päättyä. Tiedon saatuaan Finnairin hallitus alkoi valmistautua toimitusjohtaja vaihdokseen.[9]tarvitaan parempi lähde Talouselämä-lehti julkaisi 15. tammikuuta 2013 uutisen, jonka mukaan Vehviläinen olisi siirtymässä Herlinien suvun omistaman Cargotecin palvelukseen. Cargotec, Finnair ja Vehviläinen eivät kuitenkaan vahvistaneet uutista. Kerrottiin, että Cargotecin toimitusjohtajaa haetaan niin sanotulla head hunting -menetelmällä. Noin kahden viikon kuluttua Finnairin hallitus tiedotti nimenneensä toimitusjohtajan sijaiseksi yhtiön operatiivisen johtajan Ville Ihon.[10]lähde tarkemmin?
Asuntokauppakohu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helmikuussa 2012 tuli ilmi niin sanottu asuntokauppakohu. Vehviläinen yritti vuonna 2010 myydä omistamaansa 270 neliön jugendasuntoa Helsingin ydinkeskustassa noin yhdeksän kuukauden ajan. Asunnon hintapyyntö oli 1,95 miljoonaa euroa. Helmikuussa 2011 Vehviläinen myi asunnon työeläkeyhtiö Ilmariselle, joka vuokrasi sen edelleen Finnairille Vehviläisen jäädessä asumaan asuntoon. Ilmarinen maksoi asunnosta noin 1,8 miljoonaa euroa ja Finnair maksoi vuokraa 6 800 euroa kuukaudessa Vehviläisen asuntoetuna. Sopimukseen kuului Vehviläisen saama takaisnostomahdollisuus Ilmariselta.[11]
Asuntokauppa tuli julki Helsingin Sanomien saatua asiasta nimettömän kirjeen.[12] Se herätti epäilyt hyvä veli -verkostosta, sillä Vehviläinen oli kaupan aikaan Ilmarisen hallintoneuvoston jäsen ja Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas puolestaan Finnairin hallituksen varapuheenjohtaja.[11] Kävi myös ilmi, että Finnairin hallituksen puheenjohtaja Christoffer Taxell oli tarjonnut Vehviläisen asuntoa Sailaksen kautta Ilmariselle myytäväksi jo syksyllä 2010, mutta Sailas oli tuolloin kieltäytynyt.[13] Vehviläisen mukaan järjestelyssä noudatettiin kaikkia hyviä hallintotapoja, asunnolle tehtiin mittava remontti vuonna 2005 ja Ilmarisen mukaan kyseessä on täysin normaali kiinteistösijoitus. Asuntokaupan hintaa kuitenkin arvosteltiin. Suomen Kuvalehden mukaan Vehviläinen sai bruttona asuntokaupasta 650 000 euroa eli 9 prosentin koron.[11]
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon mukaan tämän tyyppisissä järjestelyissä ”-- ei saisi tulla sellaista tilannetta, että herää epäilyksiä”.[14] Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston entisen ylijohtajan Tarmo Pukkilan mukaan työeläkejärjestelmän ja moraalin näkökulmasta Ilmarisen kauppa näyttää pahalta.[15] Ilmarinen pyysi Finanssivalvontaa selvittämään Vehviläisen asuntokaupan ja kertoi vievänsä asian eläkeyhtiön hallituksen tarkastusvaliokunnan käsittelyyn.[16] Ilmarisen hallituksen mukaan yhtiön olisi pitänyt paremmin puntaroida sitä, miltä kauppa voi näyttää.[13]
Asia oli esillä myös eduskunnan hallituksen kyselytunnilla 16. helmikuuta 2012, jossa Finnairin valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala kyseenalaisti Sailaksen toiminnan Finnairin ja Ilmarisen johdossa.[17] Hautala tapasi 17. helmikuuta 2012 Sailaksen ja Vehviläisen. Tapaamisesta tiedotettiin, että ministeri oli vakuuttunut siitä, että kaikki on sujunut hyvän hallintotavan ja lakien mukaan. Hautalan mukaan asia oli loppuunkäsitelty.[18] Seuraavalla viikolla Vehviläinen kuitenkin ilmoitti luopuvansa Ilmarisen hallintoneuvostopaikasta.[19]
Maaliskuussa poliisi aloitti Vehviläisen asuntokaupoista esitutkinnan, joka valmistui toukokuun lopussa 2012.[20] Esitutkinnan mukaan oli syytä epäillä, että Vehviläisen asuntokaupan toteutuminen, kauppahinta ja kaupan ehdot olivat oikeudetonta etua, ja että edun antamisella ja ottamisella oli ollut suosimistarkoitus. Asia siirtyi syyteharkintaan apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeelle.[21] Esitutkinta-aineisto oli loppulausunnoilla kuusi viikkoa ja loppulausunnot eivät vaatineet lisätutkintaa. Kokonaisuudessaan esitutkintaaineisto toimitettiin valtakunnansyyttäjälle kesäkuun lopussa 2012.[22]
Toukokuun lopussa 2012 Vehviläinen kiisti tiedotteessaan ottaneensa lahjuksia ja Finnairin johto ilmoitti Vehviläisen nauttivan hallituksen luottamusta.[23] Valtion omistajapolitiikasta vastaava ministeri Heidi Hautala ilmoitti, ettei Vehviläinen "--voi jatkaa tehtävässään, jos hän saa syytteen asuntokauppa-asiassa." Myöhemmin laskentatoimen professori Seppo Ikäheimo Aalto-yliopistosta esitti, että ministeri oli vaikeuttanut Finnairin toimintaa tuomalla kantansa esille liian aikaisin.[24]
Syyskuussa 2012 tiedotettiin, että apulaisvaltakunnansyyttäjän syyteharkinta ei johtanut syytteeseen.[25]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Finnairin Mika Vehviläinen Cargotecin johtoon Taloussanomat.fi. 28.1.3013. Viitattu 26.7.2015.
- ↑ Cargotecin toimitusjohtaja Mika Vehviläinen siirtyy eläkkeelle vuoden 2023 aikana Nasdaq Helsinki. 20.12.2022. Viitattu 27.4.2023.
- ↑ Cargotec nimittää Casimir Lindholmin toimitusjohtajaksi Nasdaq Helsinki. 6.2.2023. Viitattu 27.4.2023.
- ↑ Finnairin pörssitiedote 11.11.2009
- ↑ Mika Vehviläisestä Finnairin uusi toimitusjohtaja MTV Uutiset. 11.11.2009. Viitattu 26.7.2015.
- ↑ Sajari, Petri: Finnair maksoi Vehviläiselle korvauksen menetetyistä palkkioista Helsingin Sanomat. 15.3.2012. Viitattu 15.3.2012. (Archive.org)
- ↑ Pietiläinen, Tuomo. Bonusten salailusta varoitus Finnairille. Helsingin Sanomat 15.6.2012.
- ↑ Pietiläinen, Tuomo. Finnair antoi Vehviläiselle luvan hallitustyöhön Elisassa. Helsingin Sanomat 4.4.2012. Talous.
- ↑ Harri Sailaksen, haastattelu Yle Aamu tv 29.1.2013.
- ↑ ml. HS 21.1.2013
- ↑ a b c Finnair-johtajan asuntokauppa: Vehviläinen tienasi 650 000 euroa Suomen Kuvalehti. 6.3.2012. Suomen Kuvalehti. Viitattu 12.3.2012.
- ↑ SS: Nimetön kirje kavalsi Finnairin Vehviläisen Yleisradio. 23.3.2012. Yle. Viitattu 23.3.2012.
- ↑ a b Ilmarisen Sailas: Christoffer Taxell tarjosi Vehviläisen asuntoa ensin kauttani = Hs.fi. 29.2.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 29.2.2012. (Archive.org)
- ↑ Finnairin Vehviläinen myi asuntonsa Ilmariselle 1,8 miljoonalla eurolla Helsingin Sanomat. 14.2.1.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 15.2.2012. (Archive.org)
- ↑ Nelonen. [1] HS: Finanssivalvonta tutkii Vehviläisen asuntokaupat. viitattu 16.2.2012.
- ↑ Finnair-pomon asuntokauppa Ilmarisen hallitukseen. Yle. viitattu 16.2.2012.
- ↑ Hautala ärähti asuntosotkusta Finnair-pomolle Uusi Suomi. 16.2.2012. Uusi Suomi. Viitattu 16.2.2012. (Archive.org)
- ↑ Hautala asuntokohusta: "Asia on loppuun käsitelty" Taloussanomat. 17.2.2012. Taloussanomat. Viitattu 12.3.2012.
- ↑ Vehviläinen luopuu Ilmarisen hallintoneuvostopaikasta Helsingin Sanomat. 23.2.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 23.2.2012. (Archive.org)
- ↑ Näin Finnairin ja Ilmarisen asuntosotku on edennyt Yleisradio. 10.3.2012. Yle. Viitattu 12.3.2012.
- ↑ Tuomo Pietiläinen: Poliisi epäilee Sailasta, Taxellia ja Vehviläistä lahjusrikoksesta Helsingin Sanomat. 29.5.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 29.5.2012. (Archive.org)
- ↑ Yle: Vehviläisen lahjustutkinta-aineisto viimein syyttäjälle Talous Sanomat. 28.6.2012. Taloussanomat. Viitattu 2.7.2012.
- ↑ Vehviläinen: En ottanut vastaan lahjoja Helsingin Sanomat. 29.5.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 29.5.2012.
- ↑ Hautala puolustaa Vehviläis-kantaansa. Yle. viitattu 2.7.2012.
- ↑ Vehviläisen lahjontaepäily kaatui syyteharkinnassa (vanhentunut linkki) Helsingin Sanomat. 10.9.2012. Viitattu 10.9.2012.